Laji

hypertekstirunous

Hypertekstikirjallisuus perustuu hyperlinkkien avulla etenevään tekstiin, jossa lukija tekee itse aktiivisia valintoja tekstin etenemisestä. Hyperlinkit voivat myös toimia eräänlaisina intertekstuaalisina viittauksina, jotka johdattavat lukijaa kumuloituvan tiedon kaltaisesti uusien tekstien äärelle. Toisaalta hyperlinkkien luomat tekstipolut luovat tekstiin omanlaistaan syntaksia (lauserakenteen kaltaista logiikkaa); sivulla näkyvän tekstin jatkumisen sijaan lukija voi siirtyä hyperlinkin kautta toiseen tekstiin. Hypertekstikirjallisuus voidaan ymmärtää osaksi ergodista kirjallisuutta, joka määrittyy sellaisena tekstinä, jonka kehittymisessä lukijalla on keskeinen rooli esimerkiksi tekstipolkujen valitsijana, osakirjoittajana tai toisistaan irrallaan olevien tekstien yhdistelijänä. Nokturnossa hypertekstiperiaatteella toimii esimerkiksi V.S. Luoma-ahon ja simppafin runo- ja digitaidetta yhdistävä peli Platonista yskintää.

 

Muistiinpanoja

  • Taustalla voidaan nähdä myös ”valitse oma seikkailusi” -pelikirjat
  • Ks. myös Jorge Luis Borgesin novelli ”Haarautuvien polkujen puutarha”
  • Hypertekstien käyttö digitaalisessa runoudessa yleistyi 80-luvulta lähtien henkilökohtaisten tietokoneiden yleistyessä. (Funkhouser 2007, 2)
  • Tieteen termipankki: Ergodinen kirjallisuus: ”teksti, joka edellyttää lukijalta lukemisen ja tulkinnan lisäksi muuta toimintaa, esimerkiksi valintoja, tekstimedian aktiivista käyttöä, tekstin yhdistelyä, poistamista tai kirjoittamista.”
  • linkittyminen, intertekstuaalisuus
  • Kybertekstikirjallisuus
  • Reitistö, verkosto, jatkuva valitseminen (lukija ei pääse kaiken tiedon äärelle)
  • Espen Aarseth, Christopher Funkhouser
  • Nokturnossa myös esimerkiksi Heidi Halosen Fragaria vesca – Rönsy.

Lisälukemistoa