käsitteellinen runous

Käsitteellinen runous perustuu muun käsitetaiteen kaltaisesti itse fyysisen taideobjektin takana oleviin temaattisiin tai taidefilosofisiin ajatuksiin. Teoksen lopullinen muoto voi olla hyvin sattumanvarainen, kuten esimerkiksi joitakin tarkkoja menetelmällisiä keinoja noudatettaessa. Teoksen tulkinnassa keskeistä on prosessi, johon sisältyvät lopullisen tuotoksen lisäksi instituutiot, menetelmät ja taiteeseen liittyvät konventiot. Esimerkiksi Henriikka Tavin 12 -runosarja voidaan mieltää käsitteelliseksi runoudeksi. Tavi kirjoitti kahdentoista runoteoksen sarjan yhden vuoden aikana kuvastamaan sitä julkaisutahtia, joka runojen kirjoittamisella täysin elääkseen vaadittaisiin. Nokturnossa on nähtävissä Tavin Joulukuu -teokseen pohjautuva sivusto nimellä Uusi Joulukuu.

Muistiinpanoja

• Myös Michael O’Brienin Three Plants  Nokturnossa
• Käsitetaide muilla taiteenaloilla
• Temaattiset ja taidefilosofiset aiheet itse tekstin takana, ideankaltaisuus
• Taiteen kysymykset: mitä on taide, mikä voi olla taidetta, institutionaalisuus, tilan konteksti
• Kenneth Goldsmith: “In conceptual writing the idea or concept is the most important aspect of the work. When an author uses a conceptual form of writing, it means that all of the planning and decisions are made beforehand and the execution is a perfunctory affair. The idea becomes a machine that makes the text.” (Goldsmith 2005, 98). Kuten Marjorie Perloff (2010, 148) toteaa, Goldsmithin käsitteellisen runouden määritelmä on lähes suora jäljennös Sol LeWittin käsitteellisen taiteen määritelmästä vuodelta 1967.
• Perloff (2010, 148) kirjoittaa käsitteellisen runouden ongelmasta suhteessa käsitteellisen taiteeseen. Mitä runoudella voi tehdä, kun sen peruselementti on kieli? Perloff vertaa runoutta esimerkiksi Duchampin teoksiin, joiden teoksellisuus saattoi perustua teoksen nimeämiseen. Voisiko siis jo valmiiksi kielestä muodostuvan tekstin muuttaa taideteokseksi samalla periaatteella eli nimeämällä?
• Konkreettinen runous
• Nykykonseptualistien teoksissa korostuu yhteiskuntakriittisyys ja kapitalisminkritiikki.

Lisälukemistoa

• Nykytaiteen museo Kiasman nykytaiteen sanasto [https://kiasma.fi/kokoelmat/nykytaiteen-sanasto/]
• Perloff, Marjorie 2010, Conceptualist Bridges / Digital Tunnels: Kenneth Goldsmith’s Traffic. Unoriginal Genius: Poetry by other means in the new century. Chicago: The University of Chicago Press. [Verkossa ladattava pdf: http://writing.upenn.edu/epc/authors/goldsmith/Perloff-Marjorie_Chapter-7_Unoriginal_Genius_Kenneth-Goldsmith.pdf]
• Kenneth Goldsmithin ajatuksia käsitteellisestä runoudesta: https://www.poetryfoundation.org/harriet/2008/06/conceptual-poetics-kenneth-goldsmith & http://www.ubu.com/papers/kg_ol_goldsmith.html/
• “Kenneth Goldsmith and Conceptual Poetics”, ed. Lori Emerson and Barbara Cole, special issue, Open Letter: A Canadian Journal of Writing and Theory, se. 12. No. 7 (Fall 2005): 98.
• Santanen, Eino 2014, Tämä ei ole internet – Johdatus setelirunouteen. Tekniikan maailmat. Helsinki: Teos.
• Helle, Anna 2018, “THE VALUE WAS HERE”. Runon ja rahan kytkös Eino Santasen setelirunoissa. Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain, Nro 1 (2018): s. 48-65. [Luettavissa verkossa: https://journal.fi/avain/article/view/70007/31073]
• Tuli&Savu, nro 64 (2011): Konseptualismi.
• Pip Thorntonin omilla nettisivuilla ajatuksia teoksesta {poem}.py sekä kielellisestä kapitalismista.