Vuoden 2021 vieraskuraattorinumerossa julkaistaan Digitaalisen kirjallisuuden hanke di.kin työpajavaiheessa toteutetut viisi uutta digitaalisen kirjallisuuden teosta. Teokset esittelee hankkeen koordinaattori Elina Sallinen.
Tässä esiteltävät teokset ovat saaneet alkunsa huhtikuussa 2021 järjestetystä kolmipäiväisestä Digital Literature Hackathon -tapahtumasta, jossa tutustuttiin muihin alan tekijöihin ja kehiteltiin ryhmissä konsepteja uusille digitaalisen kirjallisuuden teoksille. Kaikkien tässä numerossa julkaistavien teosten taustalla olevat työryhmät ovat siis muotoutuneet näitä teoksia tehdessä. Teoksissa toistuvat ilmastonmuutokseen, luontoon ja kommunikaatioon kytkeytyvät tematiikat. Muodon tasolla teoksissa korostuvat pelillisyys, koneoppiminen ja interaktiivisuus. Ensimmäisen kerran teokset esiteltiin Digitaalisen kirjallisuuden yössä Cinema Orionissa 19.8.2021 Runokuu-festivaalin yhteydessä.
Flounder
Flounder on sosiaalista kömpelyyttä tutkiva web-sovellus ja installaatio, jonka kanssa lukija voi käydä keskustelua. Se analysoi lukijaansa web-kameran ja kirjoitetun keskustelun kautta ja arvioi siten tämän viha- tai ystävällisyysmielisyyttä. Teoksen toiminta perustuu koneoppiviin algoritmeihin ja luonnollisten kielten prosessointiin, joiden avulla se analysoi vastaanottamaansa kieltä. Tämä kaikki heijastuu teoksen äänimaailmaan sekä runoon, joka generoituu lukijan lopettaessa keskustelun. Tosin sen verran lumoavaa juttelu Flounderin kanssa on, että sitä ei kauhean mielellään lopettaisi. Digitaalisen kirjallisuuden yössä Flounder oli myös esillä installaatiomuodossaan, jonka sisään lukija saattoi kiivetä ja käydä keskustelua kasvotusten. Cinema Orionin aulassa ollut söpö ja kaunisääninen installaatio oli koko illan hitti. Teoksen työryhmään kuuluvat Marloes Van Son, Veera Jussila, Santeri Salmirinne, Joonas Puuppo, Pyry Rouvila ja Lauri Hei.
{[[(爱 (ài) <3)*],
[(<3 爱 (ài))*],
[((ài) <3 爱)*]]}
Liisi Soroushin, Camilo Sanchezin, Gurden Batran ja Agam Batran koneoppimiseen perustuva teos prosessoi lukijan kokemuksiin perustuvaa, koneelle lähettämää vihapuhetta runoudeksi eli kääntää vihan meluisuuden universaaliksi “speech – 2 – <3”. Teoksen nimeä ei tekijöiden mukaan voi lausua ihminen, mutta kirjoitettakoon se tähän:
{[[(爱 (ài) <3)*],
[(<3 爱 (ài))*],
[((ài) <3 爱)*]]}
Teoksen monisyiseen ja varsin konseptuaaliseen taustakäsitteistöön ja prosesseihin kannattaa käydä tutustumassa teoksen omilla sivuilla. Runouden kieleksi muuttumiseen osallistuvat niin kryptovaluutat, vihapuheen kakofonisuus ja sikiön sydämen lyönnit. Kokemuksena teos on hurja ja koskettava; se pyytää lukijalta omia koettuja kokemuksia vihapuheesta. Lisäksi teos on monikielinen ja sen voi kokea kuudella eri kielellä.
Puhu minulle
Lukijan kanssa interaktiivista keskustelua käy myös Heidi Halosen, Maija Saksmanin ja Kati-Annika Ansasin Puhu minulle. Se on interaktiivinen runoteos, joka vuoroin näyttää lukija-katsojalle videorunomuotoisia kuvia metsästä, puista, punkeista sekä grafiikoista ja vuoroin pyytää lukijalta äänimuodossa annettavaa lukukokemusta. Näistä lukukokemuksista teos generoi lukijalle runon. Teoksen metsä- ja puuaiheiset videorunot sekä visuaaliset grafeemeista muodostuvat kuvarunot ja niihin yhdistyvät äänimaisemat ovat huojuttavia kokonaisuuksia ja edesauttavat ruumiillisesti tuntuvien lukukokemusten syntymistä.
Meren hengitys
Pelillisyys ja interaktiivisuus korostuvat kaikissa nyt julkaistavissa teoksissa. Timo Salon, Tuukka Pasasen, Sanna Telkki-Kovan ja Riika Helle-Kotkan Meren hengitys on tietokonepelien historiallista estetiikkaa huokuva peli, jossa pelaajan tehtävänä on hypellä jäätiköllä sulavalta jäälautalta toiselle, vältellä merihirviön kitaa ja kerätä matkan varrella jäätiköltä aforismeja ja runoja.
Mukavalla asialla
Mukavalla asialla taas on vuorovaikutteinen peli, jossa pelaaja asettuu puhelinmyyjän tai tämän asiakkaan asemaan ja pelaa kolmella retorisella keinolla logoksella, pathoksella ja ethoksella koettaen joko saada tuotteensa myydyksi tai kieltäytyä sen ostamisesta. Ääninäyttelijöiden värikkäät tulkinnat ilahduttavat pelaajaa ja tuovat peliin radioteatterimaista tunnelmaa. Peli soveltuu parhaiten mobiililaitteella pelattavaksi, mutta toimii myös muilla laitteilla. Työryhmään kuuluvat Hilkka Haaga, Lea Kalenius, Joonas Kinnunen, Frida Maria Pessi, Miia Seppänen ja Sanna Vakkala.
Hankkeen sivuilta löytyy runoilija Cia Rinteen ja Tuli & Savun päätoimittajan, runoilija Paavo Kässin kirjeenvaihtoa digitaalisuudesta ja kirjallisuudesta, Aalto-yliopiston Interactive Poetry -kurssin yhteydessä toteutetut interaktiiviseen kirjallisuuteen kietoutuvat opiskelijatyöt Federico Simeonilta ja Kirsi-Marja Mobergilta sekä kaikenlaista muuta kiinnostavaa.
Osana di.ki-hanketta julkaistaan lisäksi runoilija-tutkija Matti Kangaskosken podcast-sarja, jonka aiheena on digitaalinen ympäristö, kirjallisuus ja lukeminen. Keskustelussa syvennytään niin laavalamppuihin, instagrammaukseen, kineettiseen tekstiin, digitaalisen kirjallisuuden historiaan, digitaaliseen valvontaan, algoritmeihin sekä äänen ja tekstin suhteeseen. Jaksoissa vieraina ovat esseisti-kirjailija Silvia Hosseini, äänirunoilija Olli Aarni, runoilija Eino Santanen, kirjailija-tutkija Markku Eskelinen sekä tutkijat Laura Piippo, Heikki Heikkilä ja Minna Ruckenstein. Tässäpä siis oivaa kuunneltavaa digitaalisen kirjallisuuden teemoista kiinnostuneelle! Kaikki jaksot ilmestyvät lähiviikkoina tänne Nokturnon sivuille sekä yleisimpiin podcast-kanaviin kuten Apple podcastiin ja Spotifyihin.
Mutta nyt, toivotan lukemisen ja keskustelun iloa nyt julkaistavien teosten parissa!
Digitaalisen kirjallisuuden hankkeen puolesta,
Elina Sallinen
(kuva: kuvakaappaus teoksesta Flounder, kuva: Elina Sallinen)