koodirunous

Koodirunous on runoutta, joka usein viittaa erityisillä tavoilla omaan koodiinsa ja sen ominaisuuksiin (mm. Virpi Vairinen: Katoava) tai koodaukseen yleisesti (mm. SS Prasad: Nanopoems). Usein koodiruno hyödyntää omassa tekstuurissaan koodia jäljittelemällä ohjelmointikieltä ja esimerkiksi järjestelemällä sitä visuaalisesti. Aina koodirunous ei ole digitaalista vaan se voi myös olla esitettyä tai kirjamuodossa julkaistua.

Muistiinpanoja

• Nokturnossa mm. Heidi Halonen: Fragaria vesca – Rönsy
• Miten koodi itsessään on syntaksista. Digitaalisen maailman pohjautuminen koodiin. Ohjelmointikielten suhde luonnollisiin kieliin.
• Suhde käsitteelliseen runouteen
• Kirjoittamisen ja koodaamisen samankaltaisuudet
• Html marquee, JavaScript, Flash, vanhenevat koodauksen muodot, miten vanhentunutta runoa voidaan restauroida? Väliaikaisuus
• Alan Sondheimin Codework [Codeworkia käsittelevää kirjallisuutta ELMCIP-sivustolla https://elmcip.net/research-collection/codework]

Lisälukemistoa

• Hayles, N. Katherine 2005, My Mother Was a Computer: Digital Subjects and Literary Texts. Chicago: University of Chicago Press.
• Funkhouser, Christopher 2007, Prehistoric Digital Poetry : An Archaeology of Forms, 1959-1995. Tuscaloosa, Ala.: the University of Alabama Press. pp. 257-264 [Luettavissa verkossa: https://ebookcentral.proquest.com/lib/kutu/reader.action?docID=438175]
• Linkkejä liittyen koodirunouteen: https://monoskop.org/Code_poetry
• Hatcher, Ian 2016, Prosthesis. Poor Claudia. (Kirja sisältää selitykset runoissa olevista komennoista. Ääninäytteitä teoksesta: https://soundcloud.com/ihatch)
• Alfredsson, Johan 2017, Program eller kod – kod eller natur. Om digitala och ekologiska erfarenheter i samtida poesi. Økopoesi. Modernisme i nordisk lyrikk 9. Bergen: Alvheim & Eide Akademisk forlag. s.109-134.
• Wuolio, Lauri (2010), Ikkunat. Tuli&Savu #60–61/2010.