Laji

esitys

Esitysmuotoinen runous käsittää monenlaisia esityksellisiä piirteitä sisältäviä lajeja lavarunoudesta ja spoken wordista performanssia, teatteria ja esitystaidetta hyödyntäviin runoteoksiin. Esitykseen liittyy tallentamisen ja dokumentoinnin ulottuvuus; tapahtuuko runo jossakin fyysisessä tilassa, jolloin digitaalinen tallenne on ikään kuin toisinto alkuperäisestä runoesityksestä? Toisaalta mikä tahansa runoteos voidaan ikään kuin esittää. Mari Laaksonen korostaa Tuli&Savu -lehden (1/2020) Runousesiintymiä -artikkelin puheenvuorossaan, että esitettäväksi tarkoitettu teksti eroaa siinä määrin “paperirunoudesta”, ettei sen kirjallinen esitysohje sellaisenaan ole miellettävissä valmiiksi sanataideteokseksi. Esitettyyn runouteen kuuluu keskeisenä elementtinä auditiivisuus, äänenpainot ja rytmi sekä jopa runoilijan ilmeet, eleet ja liikkeet.

 

Muistiinpanoja

  • Dokumenttimuotoinen tallenne ja toisaalta digitaaliseksi suunnattu esitys (vrt. videoruno). Esitystilanteen ja dokumentoinnin suhde: tapahtuuko runo jossakin jollekin yleisölle ennen digitaalista esitystä? Kohtaako se yleisönsä vasta digitaalisessa ympäristössä?
  • Suhde äänirunouteen, äänirunon esityksellisyys
  • Yhteys tanssiin, performanssi- ja esitystaiteeseen, teatteriin
  • Ero draamaan
  • Spoken word, runonlausunta, muu lavarunous, vain esitettäväksi tarkoitettu runo (vrt. kuinka esityksen voi litteroida paperille)

Lisälukemistoa

  • Pekkanen, Reetta (toim.), Runousesiintymiä. Tuli&Savu 1/2020 (Mari Laaksosen, Jonna Nummelan, Tuomas Timosen ja Miiko Toiviaisen suhteesta esiintyvään runouteen)