Kaksi äänirunoa
Kaksi äänirunoa runo-ääni-installaatiosta Kapeasta laidasta kiertyvä jatkuva kehystäminen.
Two sound poems from Kapeasta laidasta kiertyvä jatkuva kehystäminen.
Digitaalista ja kokeilevaa runoutta
Kirjallisuushistoriallisesti ääneen perustuvan runouden esittäminen on edeltänyt tekstimuotoista runoutta. Usein äänirunoudella kuitenkin viitataan erityisellä tavalla äänteitä, äänenpainoja, rytmiä, musiikillisuutta ja muita kielen auditiivisia elementtejä hyödyntävään runouteen. Tällaisessa runoudessa äänenkäyttö ja rytmi ovat keskeisessä osassa. Runon sisältö ei ole aina palautettavissa kielen semanttiseen (merkitysopilliseen) merkitykseen ja äänirunous lähenee siinä mielessä äänitaidetta sekä musiikkia. Äänirunous voidaan ymmärtää minä tahansa ääneen luettuna runoutena sisältäen esimerkiksi äänimuotoiset runotallenteet ja esitetyn runouden perinteen.
Äänipohjainen runous voi olla myös osallistavaa; esimerkiksi Jim Andrewsin Oppen Do Down on äänirunogeneraattori, joilla lukija voi itse luoda erilaisia äänimaisemia ääniä yhdistelemällä. Äänirunoudella on yhteys myös videorunouteen, jossa ääntä käytetään usein keskeisenä elementtinä. Lisäksi ääni voi toimia yhteistyössä tekstipohjaisen runon kanssa, esimerkiksi Milka Luhtaniemen ja W:n teoksessa Neljä koetusta pysyä.
Muistiinpanoja:
Lisälukemistoa:
Kaksi äänirunoa runo-ääni-installaatiosta Kapeasta laidasta kiertyvä jatkuva kehystäminen.
Two sound poems from Kapeasta laidasta kiertyvä jatkuva kehystäminen.
Äänirunoja äänirunotyöpajasta.
Sound poems from a sound poetry workshop.
Jyrki Myllärinen, Ave Vellesalu ja Louna-Tuuli Luukka.
Kaksi feminismistä ja esityksellisyydestä ammentavaa äänirunoa.
Two sound poems drawing on performance and feminism.
Kuuden äänirunon sarja.
A series of six sound poems.
Yhdeksän äänirunon sarja.
A series of nine sound poems.