Eleen käsitteen voi brechtiläisittäin ymmärtää yhteiskunnallisena. Silti ele sanana kantaa mukanaan pienuuden tuntua, hienovaraisuutta. Kirjallisuudessa eleet ovat ruumiillisia kiinnekohtia, liikahduksia tai kohahduksia. Tässä Nokturnon numerossa teosten eleet ovat hienovaraisia, mutta kasvavat myös materiaalisuudessaan suuriksi sekä yhteiskunnalliseen mittaluokkaan.

Niina Turtolan Air, Ilma koostuu kuittipaperille kirjoitetusta kirjainketjusta, jossa sanat ”ilma” ja ”air” toistuvat ja limittyvät toisiinsa. Air, Ilma on osa kokonaisuutta, jonka monista osista yksi on juuri julkaistu Tuli & Savun Lohtu-numerossa. Teoksen julkaiseminen paloina eri kanavissa, nyt siis myös Nokturnossa, on sirpaloittava ele, joka piilottaa itseensä teoksen massiivisuuden; runon kokonaispituus on 20,38 metriä, josta Nokturnossa julkaistaan nyt kolme metriä väliltä 1,5-4,5 metriä.

Henri Toivasen teos Neliöjuuret kaiuttaa digitaalisen runouden minimalistista estetiikkaa; teoksessa juurten, neliön ja numeroiden 0 sekä 1 välille kutoutuu merkityksiä ja tiloja. Teos on rauhoittava, rajattu kokonaisuus, jonka kanssa oleminen alkaa huimaamaan.

Hanna-Mari Ojalan videoteoksessa Taide/Art  yhdistyvät tanssi ja haastattelut; taiteilija on haastatellut läheisiään taiteen merkityksistä. Äänimaailma on rosoinen ja vaihteleva; haastateltavien kirjo yltää 3-vuotiaasta 78-vuotiaaseen. Eloisan äänimaailman rinnalla tanssin harkitut eleet antavat tilaa kuuntelulle ja ymmärtämiselle.

Kati-Annika Ansaksen runovideossa Tuomenkehrääjäkoi syntymä ja kuolema lipuvat toisiaan liki; toukkien pienet seitittävät eleet kasvavat koko puun tuhoksi toisiinsa yhdistyessään.

Tämä Nokturnon numero on vuoden 2024 ja samalla nykyisen toimituksen viimeinen. Ensi vuonna Nokturnossa puhaltavat uudet tuulet ja uusi monipäinen toimitus. Nokturno ottaa edelleen lämpimästi vastaan teosehdotuksia osoitteessa .

Tähtitaivaan lumoa ja lumista loppuvuotta,
Nokturnon puolesta
Elina Sallinen

Kuva on otos Hanna-Mari Ojalan teoksesta Taide/Art.