Eleen käsitteen voi brechtiläisittäin ymmärtää yhteiskunnallisena. Silti ele sanana kantaa mukanaan pienuuden tuntua, hienovaraisuutta. Kirjallisuudessa eleet ovat ruumiillisia kiinnekohtia, liikahduksia tai kohahduksia. Tässä Nokturnon numerossa teosten eleet ovat hienovaraisia, mutta kasvavat myös materiaalisuudessaan suuriksi sekä yhteiskunnalliseen mittaluokkaan. Niina Turtolan Air, Ilma koostuu kuittipaperille kirjoitetusta kirjainketjusta, jossa sanat ”ilma” ja ”air” toistuvat ja limittyvät toisiinsa. Air, […]
Pääkirjoitus
Visuaalista runoutta
Tässä numerossa Nokturno esittelee kolme visuaalisen runouden kokonaisuutta Tuula Sipilältä, David Seth Hortonilta ja Serse Luigettilta. Jokaisessa teoskokonaisuudessa on omanlainen suhteensa tekstiin visuaalisena elementtinä. Italialaisen Serse Luigettin seitsemän teoksen kokonaisuus juhlistaa poptaiteen ja kollaasin estetiikkaa. Teoksissa korostuvat kirjainten muodot ja kirjaimisuuden, miltei aseemisuuden, tuntu sekä vahvat värimaailmat. Tuula Sipilän neljän kuvarunon kokonaisuudessa teksti ja sen […]
Rytmin, kielen ja mediumin kysymyksiä
Nokturnon vuoden 2023 kolmas ja viimeinen numero on tässä! Mukana on paljon videorunoutta sekä yksi visuaalista runoutta ja äänitaidetta yhdistävä teos. Sarah Sands Phillipsin videorunoteos Latitudes luo aaltojen toisteisesta rytmistä syntyvän rauhoittavan muistamisen ilmapiirin. Runoteksti veden horisontissa muistuttaa aalloista nousevaa kieltä ja sen rytmi luo aaltojen rinnalle oman kerroksensa. Sami Ala tuo Nokturnoon kaksi videoteosta. […]
Kone vilkuttaa
Vuoden 2023 toisessa Nokturnossa koneet saavat ilmaisullista valtaa. Numero käynnistyy Jonne Piltosen ja Heikki Saarenkunnaksen yhteiskontribuutiolla Lento #1. Videomuotoon taitettu digitaalinen, sävelletty ja animoitu aforismiteos hyödyntää tekoälyä paitsi tekstuaalisen ilmaisunsa, myös aforistiikkaa kuvittavan animaation pohjana. Esitystaideryhmä virate.me taas luottaa ilmaisussaan tekoälyn sijaan koneiden pikkutarkkaan hallintaan. Ryhmän teos Manuaali on ”kineettinen äänikirja”, ja/tai sellaisen ruumiillinen ääneenluenta. Laaja teos hahmotuu hypnoottisen hauskaksi ja samalla äänikirjavillityksen […]
Tavallisen sunnuntain runoja
”OLI SOTA, OLI SUNNUNTAI, OLI BUSINESS AS USUAL” Runoilija Matti Kangaskosken teoksesta BUSINESS AS USUAL – Elokirja irrotettu fraasi tunkeutuu alkuhelmikuisen iltapäivähämärän läpi kuin tylppä teräsesine. Vielä vuosi sitten käsityskyvyn ulottumattomiin paikantuneesta inhimillisestä kauhusta on tullut business as usual, osa arkisen raukeaa merkkivirtaa. Uutislähetysten meteorologit tapaavat juuri näihin aikoihin alkaa puheen ”talven selän taittumisesta” ja […]