Kieli: englanti

Liikkuvia runoja 2

Karri Kokko

Kolmetoista marquee-runoa syys-lokakuulta 2006.

Julkaistu Nokturnossa 2008 | Published in Nokturno 2008

Jotain kaunista

sinä





päivänä





keksit





vihdoin





miten





olla





yksin		minulla





oli





tarkoitus





viettää





yksi





tunti





omin





päin		tämä





muisti





on





saatettava





atomeiksi





ennen





uusia





kukkia		miten





minulla





onkaan





ikävä





laulan





murheellista





laulua


 
 
Kiitokset Eino Santaselle, Silja Järventaustalle, Ville-Juhani Sutiselle ja Risto Ahdille

Varjofinlandia kohtaa uusia lauseita





on

hyvin

ja

mustat

piilouduin

siihen

on

sängyllä

väsyttää

luonnollisesti

tolkkua

jos

ajan

yrittävät

mutta

unirytmi

ja

normaalitilani

oikeesti

tylsää

on

istuin

aikaa

kännit

häiriö

tarvinnut

takia

aio

nyt

yli

viikko

hengähdyksin

virtuaali-ilmaa

tänään

etten

tuli

pakko

koko

psykiatrin

näköisenä

viime

kamaa

ohjelmat

tai

yhteensopivia

tärisi

hermoissa

joutua

lisää

ja

lamaantunut

tuntua

suurelta

oksettava

olen

uskalla

ottaa

ilon

saan

nautittua

alkoholia

psykiatrille

se

ja

ja

turtaa

kaljan

hallitse

loppuviikonlopun

valon

rahahuolet

yksin

mä

haluun

päälle

mun

murtuvan

koko

ritinää

pelaakohan

niin

selvittää

voinut

uni

seinästä

olokin

menee

en

lopun

hikisesti

kamalinta

keijut

ja

nihkeän

odottaa

käynnistä

saanut

huonosti

kamaa

kummalliselle

mä

päälleni

ja

jo

hieman

torkkumaan

mitä

nyt

pahoillani

aivan

lomaa

oli

oli

epäviehättävä

eilen

ulos

alavatsaakin

ja

pahoin

lääkekuurin

maanalaista

jos

ollut

räjähtäneeltä

ynistä

lihaksissa

ihania

vuosia

suorat

housutkin

huippuu

asti

mutta

yön

peseminen

haltiat

ja

muuta

mentyä

perjantaina

mieli

ylös

mennä

koko

sellasta

joka

ja

tässä

muutaman

katsoin

varjoelämää

voinut

mutta

minulta

meen

elänyt

varten

nytkin

jo

en

alkaa

omista

tärisivät

muuta

kädet

puoliväliin

kiukun

vallassa

joku

ja

ole

mun

mielen

en

en

mä

suihkussa

tässä

joudu

ne

ja

käsilläni

mitään

olen

että

totaalisen

sekaisin

paljon

vain

nukkua

sairauden

kuin

toivoakseni

tylsä

kuin

lyhyin

ollut

ja

ole

ärsyynnyn

helposti

vihloo

työnantaja

on

pitkästä

sairaslomaa

mitä

jäi

levottomasti

lyhyeksi

samoin

on

sitä

alkoi

makaan

kaikesta

niin

saada

raiteiltaan

tulla

vetämään

ajan

ja

korvista

ne

ulosmeno

tehtävältä

paska

raivon

ja

nukahtamislääkettä

olisi

on

ovat

tämä

vedin

lientynyt

lannistunut

ja

väliä

voisin

sängystä

vaatteet

on

syvemmälle

lippalakkini

pelkkä

olo

mä

tämän

ahdistunut

vähän

en

enää

paremmin

sohvalle

olen

voi

kuin

entistä

oli

yöllä

olisin

puuhaa

yritän

täältä

irti

alle

ole

lainkaan

olokin

epävarma

sohvalle

kärsimään

heti

ohi

nukuin

mennyt

vaatteita

mä

ja

mee

b-todistus

just

jos

itkin

tämän

saatoin

ollut

siideriä

tällaiseksi

voi

minä

menen

nyt

raivokohtauksia

vuoksi

A-klinikan

kuin

vähän

kanssa

kyllä

jos

autonromussa

on

lopulta

jättäydyn

perjantaina

puuhata

jotain

stressi

ei

hirveän

ukonilman

ja

en

jo

ja

kohta

eivät

mennä

että

nyt

sisällä

tämä

silmätulehdus

repsahtanut

enkä

viimeisen

vuoden

päivän

suussa

maistui

kun

ja

pisteeseen

muutenkaan

join

on

suklaata

mutta

tärisevillä

on

tyhjää

tässä

näytin

lievästi

siistejä

hyvin

paniikkiin

etten

niin

irti

istuvat

jää

mun

huonot

kauhean

kallio

teen

ainoat

aivot

alkua

pihalla

toimimattomassa

vetää

peittoa

eli

sanottuna

vaikeaa

torstaina

kirjoittaa

tylsää

tekee

aina

sen

parantunee

pitäisi

juominen

tyhjän

olen

kaikki

maanpäälliset

kaikki

hengittäen

ja

nyt

sitten

ulos

ettei

peliä

tappaa

surullinen

järjettömän

yksinäistä

toipua

krapulasta

pari

sähkölle

sanovan

on

nykyään

itseni

saa

että

vituttaa

pistoketta

on

heinäkuun

kauppaankaan

eihän

nousta

aamulla

olin

tuntuu		 ja

huomaa

muokata

ja

kädet

kohta

saduista

viistosti

samaan

kasvaa

ole

kukat

läpitunkevaa

viehtymys

ja

liian

enää

katedraaleihin

aurinkoa

seuraavaksi

alku

mitään

hetki

mielipiteitä

seuranneet

jonka

valmiiksi

mikä

ja

minkä

tiennyt

pitääkin

on

tietää

niitä

se

Jeremiaan

välkkyvä

sitä

ylitän

värähtelevät

kuusten

jo

sammaloituneita

maailmalta

elämäni

sen

ilmiöihin

jos

odotuskin

lähden

yllättyy

puistossa

puolittaista

tilanteita

aikaisten

maahan

silmin

on

siihen

on

lämpöä

outo

kevenee

katsoa

nurmikon

tietä

mistä

lieviä

tai

jälleen

kasveja

on

sytytän

vaikkei

asioita

kasvavaa

ole

omenankukkia

sitä

se

tuleen

ei

unia

temppeliin

itsensä

kotoa

ei

—

yhtä

näkevät

ja

ja

herkkä

muuttunut

päivä

paikkaan

puu

varjoissa

valkoiset

joiden

aloittamaani

lisäävät

kauempana

ovat

voinut

tämä

levoton

tämä

vaikka

näet

parvekkeita

on

katsovan

ja

palasin

asia

västäräkkejä

kynttilöitä

polvilla

olet

vaelsi

minusta

keräävät

valkeat

osaa

kädestä

taas

rakastunut

olemista

päivän

laulu

Iliaassa

näköisenä

näettehän

alle

erilaisiin

selän

aikaa

kuu

kauneutta

ja

kukkia

punaiset

ovat

jaksat

seistävä

vaakani

suureen

täplittävät

että

temppelin

vältellen

ja

viimeinen

yksin

mutta

tullessaan

jolla

kuvittele

jokin

sitä

joella

kauniita

on

terälehdet

aamu

ennen

rouskuvan

esitettävä

vastapäivään

katsoin

suojaansa

ei

on

ettei

missä

minä

paeta

on

viilenevää

on

puutarhassa

nämä

ja

kysyi

kirjoittaisi

näin

ja

kysykö

terälehdet

viittauksia

maa

unohda

ja

nähdä

nyt

laulan

soittaa

hetki

edessä

valoa

jolla

ylös

on

ei

ilman

koko

lyhyt

järkeen


asettua

tuudittaa

työntää

tai

sydämen

se

sohvalle

taas

selkä

yhdeksi

kauneuden

on

sitä

etten

suonut

kesävaloa

on

kiviportaita

lapsi

on

vihreys

jonka

enää

tiedä

itsestäänselvyyksiin

nytkin

läpi

on

ja

ja

retkottavat

todellisia

talitiaispoikue

joet

mietteliään

salaakin

ovat

tässä

siihen

asia

ajatukset

enkä

yksilöä

ei

sympaattinen

varjo

pihalehmuksen

jolle

kaipuuta

lähdin

voi

kun

säestää

edessä

oli

pudonneet

ja

minulla

siltä

jälleen

pysäyttämään

takaisin

ja

katselin

hetkessä

liikettä

mietin

lähtöpisteeseen

vain

ottaa

liian

on

ja

ja

tuntui

kaikki

hämärästä

päiväksi

vastavalossa

metsässä

jotka

ja

minua

voimaa

haluaisin

vaikkei

joka

vielä

ne

nähdä

aurinko

kiersi

koko

istuu

se

korventavan

veli

onnellinen

heijastusta

puun

lauluista

halusin

tietää

—

ja

kuulunut

hän

heti

hervoton

lähtöpisteeseen

mielilaulujani

elin

lintujen

ranteessani

piti

piilossa

ei

illan

se

on

että

on

ajatella

hiljaisuutta

seremonia

ei

pitkään

vievää

aukeaa

astumista

uni

aikaa

levottomin

kaikki

nukuta

kävelen

saippuakuplia

profeetta

lankeaa

saaren

toive

soratien

vaikka

ulkona

asenteita

joihin

en

pidän

että

näkee

tämä

on

valoa

mutta

kuin

koska

ja

jotain

kun

sinne

kesäyötä

seisahdun

mitä

helisee

lehdet

pihtojen

täytyi

valo

sijaitsee

surrurrur

tuossa

osaa

rakastuneena

vartalo

takaa

katselee

minä

maailmansa

tiedän

tiivis

sanat

ei

sentään

tuon

satanut

tuntui

sillä

olla

välttämättä

myöhä

se

oma

salatun

katsellen

mitään

älkää

vain

olemassaoloa

puhaltelemaan

liian

kyennyt



The first marquee hay(na)ku anthology

dreamt





a





centaur





was





humping





me





I





was





definitely





outside





of





myself





the





bodies





that





matter





rarely





exist		otherwise





two





fine





quarto





sheets





stapled





twist





of





ivy






trestles





up





brick





how





limitless





one





seems





to





selves





in





an





outtake






virgins





brooding





change





blue





cloth





housed





in





gold





preserved





in





a





cloth





chemise





very





fine		someone





you





love





sleeping





with





your





open





book





the





chest





peacefully





breathing





such





intimacy





can





hardly





be





achieved





to





take





your





words





to





bed





to





hold





them





against





the





heart





to





dream





privately





with





another´s





intimations





every





book





must





dream





with





it 		at





night





the





landscape





is





anonymous





at





night





the





landscape





is





autonomous





night





is





landscape





walk





with





me





night





is





language





and





I





will





night





is





linkage





what





of





you





hand





in





hand





the





night





is





harmonious		insight





you





ask





if





spiritual





it’s





then





that’s





for





to





presented





no





less





empty





space





to





we





may		gravity





blackens





wings





with





joyful





scars





place





meant





time





brief





identity





fragment





nothing





adds





up





love





isn’t





math





great





mountain





wind





came





down





cool





I





am





speaking





to





you





now



With thanks to Dan, Eileen, Ernesto, Harry, Jean, Mark, Sheila, Tom, and Vincent

Six degrees of separation 1

pienempien





sanojen





arki





odottaa





minua





aamun





päässä





yötä		maisema





kuin





karuselli





käsi





vilkuttaa





metsä





vastaa		kirjoitan





tosi





lyhyesti





koska





aikaa





ei





enää





ole		olen





kaivo





jonka





vedestä





yrität





nähdä





kuvasi 		sinä





ohut





iho





huulien





alla





veren





leikki





niin





helposti





kaikki





päättyy 		katselemme





muotiin





puettuja





muistoja





kuin





tämä





elokuva




Kiitos Silja, Kati, Henriikka, Sirpa, Jepa ja Elina

Six degrees of separation 2

kirjoitan





tosi





lyhyesti





koska





aikaa





ei





enää





ole		maisema





kuin





karuselli





käsi





vilkuttaa





metsä





vastaa		olen





kaivo





jonka





vedestä





yrität





nähdä





kuvasi		katselemme





muotiin





puettuja





muistoja





kuin





tämä





elokuva		sinä





ohut





iho





huulien





alla





veren





leikki





niin





helposti





kaikki





päättyy 		pienempien





sanojen





arki





odottaa





minua





aamun





päässä





yötä



Mitä tapahtuu vokaaleille 1

i


o


i


a


o


i


y


y


e


i


o


a


a


i


a


a


e


i


e


ä


ä


o


e		i


e


e


i


e


a


o


e


a


i


o


o


a


a


i


u


a


a


a


u


ä


ä


ä


y


ö


ä		a


i


e


a


u


i


a


u


e


i


ä


i


i


u


a


a


e


ä


a


a


a		o


e


a


i


o


o


a


e


e


ä


y


i


ä


ä


ä


u


a


i		a


e


e


e


u


o


i


i


u


e


u


a


u


i


o


a


u


i


ä


ä


e


o


u


a		a


i


e


a


u


i


a


u


e


i


ä


i


i


u


a


a


e


ä


a


a


a		i


ä


o


u


i


o


u


u


i


e


a


a


e


e


e


i


i


i


i


e


o


i


a


i


i


ä


ä


y


y 		o


e


a


i


o


o


a


e


e


ä


y


i


ä


ä


ä


u


a


i		i


e


e


i


e


a


o


e


a


i


o


o


a


a


i


u


a


a


a


u


ä


ä


ä


y


ö


ä		a


i


e


a


u


i


a


u


e


i


ä


i


i


u


a


a


e


ä


a


a


a		o


e


a


i


o


o


a


e


e


ä


y


i


ä


ä


ä


u


a


i		i


e


e


i


e


a


o


e


a


i


o


o


a


a


i


u


a


a


a


u


ä


ä


ä


y


ö


ä		a


i


e


a


u


i


a


u


e


i


ä


i


i


u


a


a


e


ä


a


a


a		o


e


a


i


o


o


a


e


e


ä


y


i


ä


ä


ä


u


a


i		a


e


e


e


u


o


i


i


u


e


u


a


u


i


o


a


u


i


ä


ä


e


o


u


a		a


i


e


a


u


i


a


u


e


i


ä


i


i


u


a


a


e


ä


a


a


a		i


ä


o


u


i


o


u


u


i


e


a


a


e


e


e


i


i


i


i


e


o


i


a


i


i


ä


ä


y


y 		o


e


a


i


o


o


a


e


e


ä


y


i


ä


ä


ä


u


a


i		i


e


e


i


e


a


o


e


a


i


o


o


a


a


i


u


a


a


a


u


ä


ä


ä


y


ö


ä		a


i


e


a


u


i


a


u


e


i


ä


i


i


u


a


a


e


ä


a


a


a		o


e


a


i


o


o


a


e


e


ä


y


i


ä


ä


ä


u


a


i

Mitä tapahtuu vokaaleille 2

i


o


i


a


o


i


y


y


e


i


o


a


a


i


a


a


e


i


e


ä


ä


o


e		i


e


e


i


e


a


o


e


a


i


o


o


a


a


i


u


a


a


a


u


ä


ä


ä


y


ö


ä		a


i


e


a


u


i


a


u


e


i


ä


i


i


u


a


a


e


ä


a


a


a		o


e


a


i


o


o


a


e


e


ä


y


i


ä


ä


ä


u


a


i		a


e


e


e


u


o


i


i


u


e


u


a


u


i


o


a


u


i


ä


ä


e


o


u


a		a


i


e


a


u


i


a


u


e


i


ä


i


i


u


a


a


e


ä


a


a


a		i


ä


o


u


i


o


u


u


i


e


a


a


e


e


e


i


i


i


i


e


o


i


a


i


i


ä


ä


y


y 		o


e


a


i


o


o


a


e


e


ä


y


i


ä


ä


ä


u


a


i		i


e


e


i


e


a


o


e


a


i


o


o


a


a


i


u


a


a


a


u


ä


ä


ä


y


ö


ä		a


i


e


a


u


i


a


u


e


i


ä


i


i


u


a


a


e


ä


a


a


a		o


e


a


i


o


o


a


e


e


ä


y


i


ä


ä


ä


u


a


i		i


e


e


i


e


a


o


e


a


i


o


o


a


a


i


u


a


a


a


u


ä


ä


ä


y


ö


ä		a


i


e


a


u


i


a


u


e


i


ä


i


i


u


a


a


e


ä


a


a


a		o


e


a


i


o


o


a


e


e


ä


y


i


ä


ä


ä


u


a


i		a


e


e


e


u


o


i


i


u


e


u


a


u


i


o


a


u


i


ä


ä


e


o


u


a		a


i


e


a


u


i


a


u


e


i


ä


i


i


u


a


a


e


ä


a


a


a		i


ä


o


u


i


o


u


u


i


e


a


a


e


e


e


i


i


i


i


e


o


i


a


i


i


ä


ä


y


y 		o


e


a


i


o


o


a


e


e


ä


y


i


ä


ä


ä


u


a


i		i


e


e


i


e


a


o


e


a


i


o


o


a


a


i


u


a


a


a


u


ä


ä


ä


y


ö


ä		a


i


e


a


u


i


a


u


e


i


ä


i


i


u


a


a


e


ä


a


a


a		o


e


a


i


o


o


a


e


e


ä


y


i


ä


ä


ä


u


a


i		i


e


e


i


e


a


o


e


a


i


o


o


a


a


i


u


a


a


a


u


ä


ä


ä


y


ö


ä		a


i


e


a


u


i


a


u


e


i


ä


i


i


u


a


a


e


ä


a


a


a		o


e


a


i


o


o


a


e


e


ä


y


i


ä


ä


ä


u


a


i		a


e


e


e


u


o


i


i


u


e


u


a


u


i


o


a


u


i


ä


ä


e


o


u


a		a


i


e


a


u


i


a


u


e


i


ä


i


i


u


a


a


e


ä


a


a


a		i


ä


o


u


i


o


u


u


i


e


a


a


e


e


e


i


i


i


i


e


o


i


a


i


i


ä


ä


y


y 		o


e


a


i


o


o


a


e


e


ä


y


i


ä


ä


ä


u


a


i		i


e


e


i


e


a


o


e


a


i


o


o


a


a


i


u


a


a


a


u


ä


ä


ä


y


ö


ä		a


i


e


a


u


i


a


u


e


i


ä


i


i


u


a


a


e


ä


a


a


a

Mitä tapahtuu vokaaleille 3

i


o


i


a


o


i


y


y


e


i


o


a


a


i


a


a


e


i


e


ä


ä


o


e		i


e


e


i


e


a


o


e


a


i


o


o


a


a


i


u


a


a


a


u


ä


ä


ä


y


ö


ä		a


i


e


a


u


i


a


u


e


i


ä


i


i


u


a


a


e


ä


a


a


a		o


e


a


i


o


o


a


e


e


ä


y


i


ä


ä


ä


u


a


i		a


e


e


e


u


o


i


i


u


e


u


a


u


i


o


a


u


i


ä


ä


e


o


u


a		a


i


e


a


u


i


a


u


e


i


ä


i


i


u


a


a


e


ä


a


a


a		i


ä


o


u


i


o


u


u


i


e


a


a


e


e


e


i


i


i


i


e


o


i


a


i


i


ä


ä


y


y 		o


e


a


i


o


o


a


e


e


ä


y


i


ä


ä


ä


u


a


i		i


e


e


i


e


a


o


e


a


i


o


o


a


a


i


u


a


a


a


u


ä


ä


ä


y


ö


ä		a


i


e


a


u


i


a


u


e


i


ä


i


i


u


a


a


e


ä


a


a


a		o


e


a


i


o


o


a


e


e


ä


y


i


ä


ä


ä


u


a


i		i


e


e


i


e


a


o


e


a


i


o


o


a


a


i


u


a


a


a


u


ä


ä


ä


y


ö


ä		a


i


e


a


u


i


a


u


e


i


ä


i


i


u


a


a


e


ä


a


a


a		o


e


a


i


o


o


a


e


e


ä


y


i


ä


ä


ä


u


a


i		a


e


e


e


u


o


i


i


u


e


u


a


u


i


o


a


u


i


ä


ä


e


o


u


a		a


i


e


a


u


i


a


u


e


i


ä


i


i


u


a


a


e


ä


a


a


a		i


ä


o


u


i


o


u


u


i


e


a


a


e


e


e


i


i


i


i


e


o


i


a


i


i


ä


ä


y


y 		o


e


a


i


o


o


a


e


e


ä


y


i


ä


ä


ä


u


a


i		i


e


e


i


e


a


o


e


a


i


o


o


a


a


i


u


a


a


a


u


ä


ä


ä


y


ö


ä		a


i


e


a


u


i


a


u


e


i


ä


i


i


u


a


a


e


ä


a


a


a		o


e


a


i


o


o


a


e


e


ä


y


i


ä


ä


ä


u


a


i		i


e


e


i


e


a


o


e


a


i


o


o


a


a


i


u


a


a


a


u


ä


ä


ä


y


ö


ä		a


i


e


a


u


i


a


u


e


i


ä


i


i


u


a


a


e


ä


a


a


a		o


e


a


i


o


o


a


e


e


ä


y


i


ä


ä


ä


u


a


i		a


e


e


e


u


o


i


i


u


e


u


a


u


i


o


a


u


i


ä


ä


e


o


u


a		a


i


e


a


u


i


a


u


e


i


ä


i


i


u


a


a


e


ä


a


a


a		i


ä


o


u


i


o


u


u


i


e


a


a


e


e


e


i


i


i


i


e


o


i


a


i


i


ä


ä


y


y 		o


e


a


i


o


o


a


e


e


ä


y


i


ä


ä


ä


u


a


i		i


e


e


i


e


a


o


e


a


i


o


o


a


a


i


u


a


a


a


u


ä


ä


ä


y


ö


ä		a


i


e


a


u


i


a


u


e


i


ä


i


i


u


a


a


e


ä


a


a


a

Mitä tapahtuu kirjaimille 1

i

s
o


i
h

a
j
j
o

k
i

k
y

r
y


e
t

i
t

o
k

a
l

a
s
k

i
a

r
a

r
e
t
i
e

r
s
s
ä
r

ä

t
o
e		i
k
l
e

r
e


r
s
i
v

e
v

a
j

o
e
a

j
i
k
l
o

o
r

a
h
t
a

h
i
k

u
a


a
a

j
u

k
ä

h
ä
ä
y
ö
p
j
ä		a
i
e


a


j
u

k
l
i
p

a
p

u
p

e
t

i
r

ä
s
t
i
i


u


a


h


k


l


y


a

h
e


ä




a




a
a


a		o
j

e





a



i

o
o


a
t

j
e


k
k
l
j
k

e


ä

h
y
j
k
i






ä

k
ä



ä
u

k
a


i		a

l
e
l
h
e




e




u


h
o



t

i
i
i
i
o

u
r
g
e
d

u

j
a
t

u
y
i
o

o





a


u


i




ä


g
ä

j


k
e

h
k
l



o


u
d
g

a		a

v
i

b
e
n
m
a





u
k

i

n

t
a

r
u





e
i
ä





i

i

u

d
a

f
a

f
e

j
ä


k
a

a





a		i

s
ä

d
o
w

w

g

u


i





o




u

u

i


e
r
g
a


h
a



e

h

e

j
e


i
k

i


i
i





e

f

g
o

d
i
a


i
x


i
f

ä
h

j
ä

y
x

y 		o

f
x
e

g
a

j
i

k
o
h

o
l
a





e




e

k
ä

l
y


k
i

ä

ä
ä


l
u

l

a
j

i		i

k
el


e

h
i
e






a





o
o

e
j

a
h

i
f

o
x

o
s

a
s
h

j
g

a


i

f
i
u





a





a

a
u

f
ä
f


ä

g
ä

y

s
ö
d

ä		a


i
g

e
x

a
d

u
i
a







u
y

u
e





i





ä


i
i


u
r

t
a
y
t
a


e


g
ä
d

a


a
d

a		o

r
e
r
r
a






i






o
o

a
e
e
f

h
ä
j

e
w
y

k
i
f

ä

d
s
ä
ä


u

d
a
k

i		i

e
e

i





e

g
a


o

h
e


a

k
i
k

o


o
l


a

f
a
f

i

s
s
u


a

d
a
h

a
u
ä







ä


ä
p
p
p
y


ö
k


ä		a

d
i

f
e


a
g

u
h
i





a

j
u

w
e
x

i

v
ä


i

s
i

q
u

w
a


a
h

e
q
q

ä

f
a
j




a
a		o


e

r
a

w

i

k

o
q

o

h
a

g
e
j
j

e

k

ä





y

h
i
ä
ä


ä

g
u
r

a
e
t

i		a


e

h
e

k
e

w
u
q

o

l
i


i
d

u

f
k
e

g
u


a
u
i
o


a
s

h
u

f
i

p
ä
p

ä

j
e

l
o
q

u
j
s
a		a


i

s
e
h

a
j
j

u
k

e
i

r
a
t
t
u
u

p
e
d

i
f

g
ä






i
i


u

a
a
e
d

ä

f
a

h
a


a		i

s
ä

f
o
h




u
i
o
f

u
g

u

f
i

k
e

r
a

f
a

f
e


e

g
e


i
i


i

i


d

o
i

f
a
h

i
k





i



ä

ä


y
t

q 		o


e

f
a
r

i





o

o

a

e

f


e


h
ä


y
i





ä
ä
d

ä
u

d
a

g
i		i

q
e
x

e

f
i

j
e





j
a


o
k

e

r
a
r
i


o
o





a
f

a

f
i


d

u


a
a

t
a

r
u


ä
ä

ä

h
y

l
ö

x
ä		a


i
z

e

c
a

r
u


f

i

f
a


u
k
e
i


f
ä

e
i
i






u


f
a
q

a
x



e


ä

j
j
a

a


a		o


e
r


a


t

i
o
o

a


e

g
e
z

ä

q
y


i

q
ä

j
ä

k
ä


u
l

a

f
i		i
k
l
e

r
e


r
s
i
v

e
v

a
j

o
e
a

j
i
k
l
o

o
r

a
h
t
a

h
i
k

u
a


a
a

j
u

k
ä

h
ä
ä
y
ö
p
j
ä		i

s
o


i
h

a
j
j
o

k
i

k
y

r
y


e
t

i
t

o
k

a
l

a
s
k

i
a

r
a

r
e
t
i
e

r
s
s
ä
r

ä

t
o
e		i
k
l
e

r
e


r
s
i
v

e
v

a
j

o
e
a

j
i
k
l
o

o
r

a
h
t
a

h
i
k

u
a


a
a

j
u

k
ä

h
ä
ä
y
ö
p
j
ä		a
i
e


a


j
u

k
l
i
p

a
p

u
p

e
t

i
r

ä
s
t
i
i


u


a


h


k


l


y


a

h
e


ä




a




a
a


a		o
j

e





a



i

o
o


a
t

j
e


k
k
l
j
k

e


ä

h
y
j
k
i






ä

k
ä



ä
u

k
a


i		a

l
e
l
h
e




e




u


h
o



t

i
i
i
i
o

u
r
g
e
d

u

j
a
t

u
y
i
o

o





a


u


i




ä


g
ä

j


k
e

h
k
l



o


u
d
g

a		i
k
l
e

r
e


r
s
i
v

e
v

a
j

o
e
a

j
i
k
l
o

o
r

a
h
t
a

h
i
k

u
a


a
a

j
u

k
ä

h
ä
ä
y
ö
p
j
ä		a
i
e


a


j
u

k
l
i
p

a
p

u
p

e
t

i
r

ä
s
t
i
i


u


a


h


k


l


y


a

h
e


ä




a




a
a


a		o
j

e





a



i

o
o


a
t

j
e


k
k
l
j
k

e


ä

h
y
j
k
i






ä

k
ä



ä
u

k
a


i		a

l
e
l
h
e




e




u


h
o



t

i
i
i
i
o

u
r
g
e
d

u

j
a
t

u
y
i
o

o





a


u


i




ä


g
ä

j


k
e

h
k
l



o


u
d
g

a		a

v
i

b
e
n
m
a





u
k

i

n

t
a

r
u





e
i
ä





i

i

u

d
a

f
a

f
e

j
ä


k
a

a





a		i

s
ä

d
o
w

w

g

u


i





o




u

u

i


e
r
g
a


h
a



e

h

e

j
e


i
k

i


i
i





e

f

g
o

d
i
a


i
x


i
f

ä
h

j
ä

y
x

y 		o

f
x
e

g
a

j
i

k
o
h

o
l
a





e




e

k
ä

l
y


k
i

ä

ä
ä


l
u

l

a
j

i		i

k
el


e

h
i
e






a





o
o

e
j

a
h

i
f

o
x

o
s

a
s
h

j
g

a


i

f
i
u





a





a

a
u

f
ä
f


ä

g
ä

y

s
ö
d

ä		a


i
g

e
x

a
d

u
i
a







u
y

u
e





i





ä


i
i


u
r

t
a
y
t
a


e


g
ä
d

a


a
d

a		o

r
e
r
r
a






i






o
o

a
e
e
f

h
ä
j

e
w
y

k
i
f

ä

d
s
ä
ä


u

d
a
k

i

Mitä tapahtuu kirjaimille 2

i

s
o


i
h

a
j
j
o

k
i

k
y

r
y


e
t

i
t

o
k

a
l

a
s
k

i
a

r
a

r
e
t
i
e

r
s
s
ä
r

ä

t
o
e		i
k
l
e

r
e


r
s
i
v

e
v

a
j

o
e
a

j
i
k
l
o

o
r

a
h
t
a

h
i
k

u
a


a
a

j
u

k
ä

h
ä
ä
y
ö
p
j
ä		a
i
e


a


j
u

k
l
i
p

a
p

u
p

e
t

i
r

ä
s
t
i
i


u


a


h


k


l


y


a

h
e


ä




a




a
a


a		o
j

e





a



i

o
o


a
t

j
e


k
k
l
j
k

e


ä

h
y
j
k
i






ä

k
ä



ä
u

k
a


i		a

l
e
l
h
e




e




u


h
o



t

i
i
i
i
o

u
r
g
e
d

u

j
a
t

u
y
i
o

o





a


u


i




ä


g
ä

j


k
e

h
k
l



o


u
d
g

a		a

v
i

b
e
n
m
a





u
k

i

n

t
a

r
u





e
i
ä





i

i

u

d
a

f
a

f
e

j
ä


k
a

a





a		i

s
ä

d
o
w

w

g

u


i





o




u

u

i


e
r
g
a


h
a



e

h

e

j
e


i
k

i


i
i





e

f

g
o

d
i
a


i
x


i
f

ä
h

j
ä

y
x

y 		o

f
x
e

g
a

j
i

k
o
h

o
l
a





e




e

k
ä

l
y


k
i

ä

ä
ä


l
u

l

a
j

i		i

k
el


e

h
i
e






a





o
o

e
j

a
h

i
f

o
x

o
s

a
s
h

j
g

a


i

f
i
u





a





a

a
u

f
ä
f


ä

g
ä

y

s
ö
d

ä		a


i
g

e
x

a
d

u
i
a







u
y

u
e





i





ä


i
i


u
r

t
a
y
t
a


e


g
ä
d

a


a
d

a		o

r
e
r
r
a






i






o
o

a
e
e
f

h
ä
j

e
w
y

k
i
f

ä

d
s
ä
ä


u

d
a
k

i		i

e
e

i





e

g
a


o

h
e


a

k
i
k

o


o
l


a

f
a
f

i

s
s
u


a

d
a
h

a
u
ä







ä


ä
p
p
p
y


ö
k


ä		a

d
i

f
e


a
g

u
h
i





a

j
u

w
e
x

i

v
ä


i

s
i

q
u

w
a


a
h

e
q
q

ä

f
a
j




a
a		o


e

r
a

w

i

k

o
q

o

h
a

g
e
j
j

e

k

ä





y

h
i
ä
ä


ä

g
u
r

a
e
t

i		a


e

h
e

k
e

w
u
q

o

l
i


i
d

u

f
k
e

g
u


a
u
i
o


a
s

h
u

f
i

p
ä
p

ä

j
e

l
o
q

u
j
s
a		a


i

s
e
h

a
j
j

u
k

e
i

r
a
t
t
u
u

p
e
d

i
f

g
ä






i
i


u

a
a
e
d

ä

f
a

h
a


a		i

s
ä

f
o
h




u
i
o
f

u
g

u

f
i

k
e

r
a

f
a

f
e


e

g
e


i
i


i

i


d

o
i

f
a
h

i
k





i



ä

ä


y
t

q 		o


e

f
a
r

i





o

o

a

e

f


e


h
ä


y
i





ä
ä
d

ä
u

d
a

g
i		i

q
e
x

e

f
i

j
e





j
a


o
k

e

r
a
r
i


o
o





a
f

a

f
i


d

u


a
a

t
a

r
u


ä
ä

ä

h
y

l
ö

x
ä		a


i
z

e

c
a

r
u


f

i

f
a


u
k
e
i


f
ä

e
i
i






u


f
a
q

a
x



e


ä

j
j
a

a


a		o


e
r


a


t

i
o
o

a


e

g
e
z

ä

q
y


i

q
ä

j
ä

k
ä


u
l

a

f
i		i
k
l
e

r
e


r
s
i
v

e
v

a
j

o
e
a

j
i
k
l
o

o
r

a
h
t
a

h
i
k

u
a


a
a

j
u

k
ä

h
ä
ä
y
ö
p
j
ä		i

s
o


i
h

a
j
j
o

k
i

k
y

r
y


e
t

i
t

o
k

a
l

a
s
k

i
a

r
a

r
e
t
i
e

r
s
s
ä
r

ä

t
o
e		i
k
l
e

r
e


r
s
i
v

e
v

a
j

o
e
a

j
i
k
l
o

o
r

a
h
t
a

h
i
k

u
a


a
a

j
u

k
ä

h
ä
ä
y
ö
p
j
ä		a
i
e


a


j
u

k
l
i
p

a
p

u
p

e
t

i
r

ä
s
t
i
i


u


a


h


k


l


y


a

h
e


ä




a




a
a


a		o
j

e





a



i

o
o


a
t

j
e


k
k
l
j
k

e


ä

h
y
j
k
i






ä

k
ä



ä
u

k
a


i		a

l
e
l
h
e




e




u


h
o



t

i
i
i
i
o

u
r
g
e
d

u

j
a
t

u
y
i
o

o





a


u


i




ä


g
ä

j


k
e

h
k
l



o


u
d
g

a		i
k
l
e

r
e


r
s
i
v

e
v

a
j

o
e
a

j
i
k
l
o

o
r

a
h
t
a

h
i
k

u
a


a
a

j
u

k
ä

h
ä
ä
y
ö
p
j
ä		a
i
e


a


j
u

k
l
i
p

a
p

u
p

e
t

i
r

ä
s
t
i
i


u


a


h


k


l


y


a

h
e


ä




a




a
a


a		o
j

e




a



i

o
o


a
t

j
e


k
k
l
j
k

e


ä

h
y
j
k
i






ä

k
ä



ä
u

k
a


i		a

l
e
l
h
e




e




u


h
o



t

i
i
i
i
o

u
r
g
e
d

u

j
a
t

u
y
i
o

o





a


u


i




ä


g
ä

j


k
e

h
k
l



o


u
d
g

a		a

v
i

b
e
n
m
a





u
k

i

n

t
a

r
u





e
i
ä





i

i

u

d
a

f
a

f
e

j
ä


k
a

a





a		i

s
ä

d
o
w

w

g

u


i





o




u

u

i


e
r
g
a


h
a



e

h

e

j
e


i
k

i


i
i





e

f

g
o

d
i
a


i
x


i
f

ä
h

j
ä

y
x

y 		o

f
x
e

g
a

j
i

k
o
h

o
l
a





e




e

k
ä

l
y


k
i

ä

ä
ä


l
u

l

a
j

i		i

k
el


e

h
i
e






a





o
o

e
j

a
h

i
f

o
x

o
s

a
s
h

j
g

a


i

f
i
u





a





a

a
u

f
ä
f


ä

g
ä

y

s
ö
d

ä		a


i
g

e
x

a
d

u
i
a







u
y

u
e





i





ä


i
i


u
r

t
a
y
t
a


e


g
ä
d

a


a
d

a		o

r
e
r
r
a






i






o
o

a
e
e
f

h
ä
j

e
w
y

k
i
f

ä

d
s
ä
ä


u

d
a
k

i

Mitä tapahtuu kirjaimille 3

i

s
o


i
h

a
j
j
o

k
i

k
y

r
y


e
t

i
t

o
k

a
l

a
s
k

i
a

r
a

r
e
t
i
e

r
s
s
ä
r

ä

t
o
e		i
k
l
e

r
e


r
s
i
v

e
v

a
j

o
e
a

j
i
k
l
o

o
r

a
h
t
a

h
i
k

u
a


a
a

j
u

k
ä

h
ä
ä
y
ö
p
j
ä		a
i
e


a


j
u

k
l
i
p

a
p

u
p

e
t

i
r

ä
s
t
i
i


u


a


h


k


l


y


a

h
e


ä




a




a
a


a		o
j

e





a



i

o
o


a
t

j
e


k
k
l
j
k

e


ä

h
y
j
k
i






ä

k
ä



ä
u

k
a


i		a

l
e
l
h
e




e




u


h
o



t

i
i
i
i
o

u
r
g
e
d

u

j
a
t

u
y
i
o

o





a


u


i




ä


g
ä

j


k
e

h
k
l



o


u
d
g

a		a

v
i

b
e
n
m
a





u
k

i

n

t
a

r
u





e
i
ä





i

i

u

d
a

f
a

f
e

j
ä


k
a

a





a		i

s
ä

d
o
w

w

g

u


i





o




u

u

i


e
r
g
a


h
a



e

h

e

j
e


i
k

i


i
i





e

f

g
o

d
i
a


i
x


i
f

ä
h

j
ä

y
x

y 		o

f
x
e

g
a

j
i

k
o
h

o
l
a





e




e

k
ä

l
y


k
i

ä

ä
ä


l
u

l

a
j

i		i

k
el


e

h
i
e






a





o
o

e
j

a
h

i
f

o
x

o
s

a
s
h

j
g

a


i

f
i
u





a





a

a
u

f
ä
f


ä

g
ä

y

s
ö
d

ä		a


i
g

e
x

a
d

u
i
a







u
y

u
e





i





ä


i
i


u
r

t
a
y
t
a


e


g
ä
d

a


a
d

a		o

r
e
r
r
a






i






o
o

a
e
e
f

h
ä
j

e
w
y

k
i
f

ä

d
s
ä
ä


u

d
a
k

i		i

e
e

i





e

g
a


o

h
e


a

k
i
k

o


o
l


a

f
a
f

i

s
s
u


a

d
a
h

a
u
ä







ä


ä
p
p
p
y


ö
k


ä		a

d
i

f
e


a
g

u
h
i





a

j
u

w
e
x

i

v
ä


i

s
i

q
u

w
a


a
h

e
q
q

ä

f
a
j




a
a		o


e

r
a

w

i

k

o
q

o

h
a

g
e
j
j

e

k

ä





y

h
i
ä
ä


ä

g
u
r

a
e
t

i		a


e

h
e

k
e

w
u
q

o

l
i


i
d

u

f
k
e

g
u


a
u
i
o


a
s

h
u

f
i

p
ä
p

ä

j
e

l
o
q

u
j
s
a		a


i

s
e
h

a
j
j

u
k

e
i

r
a
t
t
u
u

p
e
d

i
f

g
ä






i
i


u

a
a
e
d

ä

f
a

h
a


a		i

s
ä

f
o
h




u
i
o
f

u
g

u

f
i

k
e

r
a

f
a

f
e


e

g
e


i
i


i

i


d

o
i

f
a
h

i
k





i



ä

ä


y
t

q 		o


e

f
a
r

i





o

o

a

e

f


e


h
ä


y
i





ä
ä
d

ä
u

d
a

g
i		i

q
e
x

e

f
i

j
e





j
a


o
k

e

r
a
r
i


o
o





a
f

a

f
i


d

u


a
a

t
a

r
u


ä
ä

ä

h
y

l
ö

x
ä		a


i
z

e

c
a

r
u


f

i

f
a


u
k
e
i


f
ä

e
i
i






u


f
a
q

a
x



e


ä

j
j
a

a


a		o


e
r


a


t

i
o
o

a


e

g
e
z

ä

q
y


i

q
ä

j
ä

k
ä


u
l

a

f
i		i
k
l
e

r
e


r
s
i
v

e
v

a
j

o
e
a

j
i
k
l
o

o
r

a
h
t
a

h
i
k

u
a


a
a

j
u

k
ä

h
ä
ä
y
ö
p
j
ä		i

s
o


i
h

a
j
j
o

k
i

k
y

r
y


e
t

i
t

o
k

a
l

a
s
k

i
a

r
a

r
e
t
i
e

r
s
s
ä
r

ä

t
o
e		i
k
l
e

r
e


r
s
i
v

e
v

a
j

o
e
a

j
i
k
l
o

o
r

a
h
t
a

h
i
k

u
a


a
a

j
u

k
ä

h
ä
ä
y
ö
p
j
ä		a
i
e


a


j
u

k
l
i
p

a
p

u
p

e
t

i
r

ä
s
t
i
i


u


a


h


k


l


y


a

h
e


ä




a




a
a


a		o
j

e





a



i

o
o


a
t

j
e


k
k
l
j
k

e


ä

h
y
j
k
i






ä

k
ä



ä
u

k
a


i		a

l
e
l
h
e




e




u


h
o



t

i
i
i
i
o

u
r
g
e
d

u

j
a
t

u
y
i
o

o





a


u


i




ä


g
ä

j


k
e

h
k
l



o


u
d
g

a		i
k
l
e

r
e


r
s
i
v

e
v

a
j

o
e
a

j
i
k
l
o

o
r

a
h
t
a

h
i
k

u
a


a
a

j
u

k
ä

h
ä
ä
y
ö
p
j
ä		a
i
e


a


j
u

k
l
i
p

a
p

u
p

e
t

i
r

ä
s
t
i
i


u


a


h


k


l


y


a

h
e


ä




a




a
a


a		o
j

e




a



i

o
o


a
t

j
e


k
k
l
j
k

e


ä

h
y
j
k
i






ä

k
ä



ä
u

k
a


i		a

l
e
l
h
e




e




u


h
o



t

i
i
i
i
o

u
r
g
e
d

u

j
a
t

u
y
i
o

o





a


u


i




ä


g
ä

j


k
e

h
k
l



o


u
d
g

a		a

v
i

b
e
n
m
a





u
k

i

n

t
a

r
u





e
i
ä





i

i

u

d
a

f
a

f
e

j
ä


k
a

a





a		i

s
ä

d
o
w

w

g

u


i





o




u

u

i


e
r
g
a


h
a



e

h

e

j
e


i
k

i


i
i





e

f

g
o

d
i
a


i
x


i
f

ä
h

j
ä

y
x

y 		o

f
x
e

g
a

j
i

k
o
h

o
l
a





e




e

k
ä

l
y


k
i

ä

ä
ä


l
u

l

a
j

i		i

k
el


e

h
i
e






a





o
o

e
j

a
h

i
f

o
x

o
s

a
s
h

j
g

a


i

f
i
u





a





a

a
u

f
ä
f


ä

g
ä

y

s
ö
d

ä		a


i
g

e
x

a
d

u
i
a







u
y

u
e





i





ä


i
i


u
r

t
a
y
t
a


e


g
ä
d

a


a
d

a		o

r
e
r
r
a






i






o
o

a
e
e
f

h
ä
j

e
w
y

k
i
f

ä

d
s
ä
ä


u

d
a
k

i

sana & ajatus



sana

ajatus

Sateen viimeinen pisara

o

H-kirjaimia bpNicholille | Hs for bpNichol

Dan Waber

Jatkuvasti muuttuva, erilaisista H-kirjaimista koostuva kollaasi (H oli bp:n lempikirjain).
A constantly changing collage of different letters H (H was bp’s favorite letter).

Julkaistu Nokturnossa 2008 | Published in Nokturno 2008

[Avaa omassa ikkunassa | Open in a new window]

Destiny: Interactive Isolation

Robert Ciesla

Vuorovaikutteinen dokumentaaripohjainen elämänvirta-simulaatio. Ohjelman päähenkilö, muuan ”Blue Man”, perustuu erääseen helsinkiläiseen moniongelmaiseen nuorukaiseen, jonka elämää Robert Ciesla dokumentoi vuosina 2003-04.

A life-simulator program of one Blue Man, an individual with many issues. It features a fairly realistic (if pessimistic) model of human response to various types of trauma and stimuli and is based on a real-life character.

Julkaistu Nokturnossa 2008 | Published in Nokturno 2008

[Avaa omassa ikkunassa | Open in a new window]

Lataa Adobe Flash Player | Download Adobe Flash Player

Obstruct

J.P. Sipilä, Karri Kokko, Ville Mättö

Videopoem by J.P. Sipilä
Music by Ville Mättö
Featuring poem ”3 x aeiou” by Karri Kokko.

Julkaistu Nokturnossa 2008 | Published in Nokturno 2008