Laji

konkreettinen runous

Konkreettisessa runoudessa kielen materiaaliset ominaisuudet (esimerkiksi auditiiviset ja visuaaliset ominaisuudet, kuten rytmi ja typografia) ja muoto ovat erityisen tarkastelun kohteena. Konkreettisessa runoudessa keskeistä on typografia ja siinä korostuu tekstin typografinen jäsentely. Konkreettinen runous voidaan nähdä yhteydessä myös visuaalisen runouden perinteeseen sekä kineettiseen runouteen. Konkreettisessa runoudessa ei ole aina selvää, luetaanko runoa tekstinkaltaisena (vasemmalta oikealle / oikealta vasemmalle edeten) vaiko kuvankaltaisena kokonaisuutena, jolloin silmä vaeltaa tekstin halki vapaasti. Kirjallisuushistoriassa konkreettisen runouden juuret ulottuvat 1950-luvulle asti erityisesti brasilialaisen Noigandres -ryhmän (mm. Augusto de Campos: sem um numero (1957)) keskuuteen. Joitakin muita tunnettuja konkreettisia runoja ovat esimerkiksi Eugen Gomringerin Silencio (1954) sekä Reinhard Dohlin Apfel (1965). Nokturnossa konkreettinen runous on tyyliltään usein verrattain minimalistista.

 

Muistiinpanoja

  • Nokturnossa Eugen Gomringerin Konstallaatiota 1 ja Konstellaatioita 2
  • Kaupallisen typografian jäljittely. Kaupallisten tekstien valtaaman tilan rekuperointi ottamalla typografia kirjallisuuden käyttöön.
  • Ruotsalaisen Oyvind Fahlströmin konkreettisen runouden manifesti (1952-55)
  • Konkretismi on myös muissa taiteenlajeissa esiintyvä taidesuuntaus.
  • Konkreettisen runouden pioneeri Augusto de Camposin ja Roland Greenin keskustelu konkreettisesta runoudesta: http://www.ubu.com/papers/greene02.html
  • Suhde L=A=N=G=U=A=G=E:en? (Language:ssa käsitys kielen materiaalisuudesta laaja; sekä visuaalinen että auditiivinen materiaalisuus, mm. Charles Bernstein)

Lisälukemistoa

Konstellaatioita 1

Konkreettisia runoja Eugen Gomringerin esikoiskokoelmasta konstellationen constellations constellaciones (1953).
Concrete poems from Eugen Gomringer’s first collection konstellationen constellations constellaciones (1953).

konkreettinen runous