Rakenne – kirkkaus – häivytys

Kolme sosiaalisen median alusta Instagramia käsittelevää runoa.
Three poems about the social media platform Instagram.

3-2019

 
 
 
 

Alkuluku

Valikoima Paavo Kässin runokokoelmasta Alkuluku (Esterin kirja, 2018).
A selection from the poetry book Alkuluku (Esterin kirja, 2018) by Paavo Kässi.

“Alkuluvun runot käsittelevät tietokoneita ja pelaamista. Halusin kirjoittaa pelimäistä tekstiä siitä näkökulmasta, miten itse olen pelikirjoittajana ja pelaajana oppinut hahmottamaan tietokonepelejä. Tekstin piti tästä syystä tuntua intuitiiviselta ja kestää kovaa käyttöä lukukerta toisensa jälkeen, ja osin siksi runoista tuli graafisen minimalistisia. Usein pelaamisessa on kyse kuolemiseen liittyvästä tiedosta ja taidosta, ne kun esittävät tärkeää osaa siinä, kykeneekö pelaaja selviytymään pelin asettamasta haasteesta hengissä vai ei. Epistemologiset ja eksistentialistiset ongelmat ovat mielestäni hyvän pelin edellytyksiä, ja ajatus pätee vahvasti myös näihin runoihini.”

3-2019

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Vauva.fi – Näyttelyteksti

Vauva.fi -taidenäyttelyn näyttelyteksti. Kokonaisuus koostuu taiteilijoiden kirjoittamista teksteistä ja on toteutettu cut-up -periaatteella toimivaa tietokoneohjelmaa käyttäen. Näyttely pidettiin Titanik-galleriassa 4.5. – 2.6.2019.

An exhibition text from the art exhibition vauva.fi. Written by the artists, made applying a computer software based on cut-up method. The exhibition was held at Titanik Gallery in April-June 2019.

Tekijöiden haastatteluun | Interview with the artists

3-2019

vauva.fi

 

Pyyhkii sormellaan lasipintaa ja katsoo sydänten muodostumista peruskummitäti tms…
Peruskummitäti tms…

Vauva laskee kuononsa tuolin pinnalle. Tuolin pinnalle. Kokeilla muodonmuutosta, haluun
kokee sen, se vaikuttaa.

Vauva katsoo häntä. Katsoo häntä. Hän or half a pain killer, or a tuntee vähäistä mielihyvää:
yksi henkäys tupakkaa, tai spoon of vanilla ice cream. Ice cream.

On kaula-aukko. Hän työntää puisen fingers. Puisen fingers. It strings the thread through a on
muistuma siitä osasta esinettä, joka oli born. Oli born.

Hän saapuu kankaiden loppuun. Kankaiden loppuun. Hän Samalla pidän ongelmallisena sitä,
ettei kulutustottumuksista kuten vauva. Kuten vauva.

Hän menee keittiöön, avaa kaapin want to experience it, it seems like the list of names, and
feels slight puolikas kipulääke, tai lusikallinen vaniljajäätelöä.

Mä voisin olla enemmän kuin under the baby. The baby. Sydämen vieressä on numero, know
single moms are the poorest? The poorest?

It swipes It throws the object onto a chair. A chair. Candy. It eats it. Eats it. It goes back it.
Back it. It smells the object. The object.

Mäkin voisin olla huoltajana. Olla huoltajana. I could be a custodian, mom not to be too old
so that she could be one selvää miehille tehtävästä vasektomiasta. Tehtävästä vasektomiasta.

Se on ilmeisen helppo toimenpide ja maksaa yksityisellä resultant infertility. Resultant
infertility.

Lopulta kriittinen ääni katoaa, jos ekosysteemistä huolissaan oleva tiedostava vähemmistö,
olisi pala. Olisi pala. I’ve got really strong hair. Strong hair. If things heat up, the top ei sit
koskaan sais tietää. Sais tietää.

Mua kiinnostaa myös testosteronin up. Testosteronin up. In the end the critical voice
disappears, if the minority who ystävä on oikeesti katkera, se on varottava esimerkki. Varottava esimerkki.
My friend is bitter but a dominant condition. Dominant condition.

Joulun välipäivillä otin worries about the ecosystem is ready to give up having children.
Having children. Mutta.

Now the epävarmuuden vaikuttavan tai ainakin lykkäävän päätöstä lisääntyä. Päätöstä
lisääntyä. Under the needle and cuts the threads. The threads.

The muotoja. Se on ommeltu esineeseen oranssilla langalla. Oranssilla langalla. Kankaita on
kaksi. On kaksi.

Tietty kemikaaleilla ja lääkkeillä aiheutettu hedelmättömyys not be a choice but a dominant
with some painted abstract forms. Abstract forms.

It takes an orange thread between its suoraan haitallinen vaikutus markkinatalouteen, siis jos
ei puisen oven yläkulmasta otteen, mutta päästää äkillisesti Hän ei voi nähdä mitä se tekee.
Se tekee.

The paper ekosysteemistä huolissaan oleva tiedostava vähemmistö, olisi valmis keskellä on
paperi, johon on maalattu abstrakteja eating meat, which on the contrary has object falls.
Object falls.

The upcoming exhibition vauva. Exhibition vauva.

Esineen minority who worries about the ecosystem is irti. Is irti.

It’s also been said, that the tuntuu luovuttamiselta. Tuntuu luovuttamiselta.

Lihansyönnistä kyetä luopumaan, vaan se on langan sormiensa väliin. Sormiensa väliin.

Hän pujottaa langan neulan infertility. Neulan infertility.

Hengarin metallinen koukku ottaa capitalist rather destroys the world than gives orange
thread. Orange thread.

I want to try metamorphosis, I Hän solmii rusetteja kangasesineeseen. Rusetteja
kangasesineeseen. Hän heittää esineen. Heittää esineen.

Taide synnyttämässä – näyttelytekstin anatomiaa

Haastattelussa vauva.fi – ryhmänäyttelyn taiteilijat MSL (Jari Kallio ja Antti Jussila), Jaakko Pallasvuo ja Anni Puolakka. Näyttelyn näyttelyteksti on kirjoitettu yhteistyönä cut-up – periaatteella toimivaa tietokoneohjelmaa käyttäen. Näyttely oli esillä Titanik-galleriassa touko-kesäkuussa 2019.

Interview with the artists of art exhibition vauva.fi. The exhibition text was written in collaboration between the artists MSL (Jari Kallio and Antti Jussila), Jaakko Pallasvuo and Anni Puolakka, using a computer software following cut-up principle. The exhibition was on display at art gallery Titanik in May – June 2019.

Näyttelytekstiin | To the exhibition text

3-2019

Kuvassa näyttelyn viidennen taiteilijan Lucia Leucin veistokset Milky ja baby faces. Kuva: MSL.

 

 

Miten kuvailisitte vauva.fi -näyttelyn keskeisiä ideoita?

Jaakko: Mulle näyttelyssä oli kyse lapsettomuuteen ja lapsenhankintaan liittyvistä tunteista, jotka eivät olleet erityisen muotoutuneita tai teräviä, vaan enemmän ympäröivää epävarmuuden sumua. Oli kiinnostavaa miettiä myös Lasta kulttuurisena tai yhteiskunnallisena hahmona, tulevaa lasta jonka etuja ajatellen tämän hetken politiikkaa tehdään, tai väitetään tehtävän, mutta joka ei koskaan ole kukaan tietty, todellinen, elävä lapsi.
Näyttelystä tuli mielestäni yllättävän juhlistava. Lapsen poissaolo, tai läsnäolo hieman kuumottavien silikoninukkejen muodossa, ei tuntunutkaan ahdistavalta, vaan näyttelyssä oli jonkinlaista iloa, taide synnyttämässä tai syntymässä.

Anni: Näyttelyn tekeminen lähti tosiaan liikkeelle lisääntymisen ja synnyttämisen sekä lisääntymättömyyden teemoista, joiden parissa olimme työskennelleet yhdessä ja erikseen. Näiden puitteissa otimme erilaisia suhteita vauvaan olentona ja symbolina, niin yksilönä kuin kulttuurisena hahmona. Näyttelyssä on nähdäkseni lukemattomia vauvoja – kuvissa, videoissa, veistoksissa, ilmassa leijumassa. Itseäni kiinnostavat hybridihahmot, joissa eri elementit tai oliot sulautuvat toisiinsa ja muuntuvat. 2 B Ur Own BB -videollani yhdistän oman kolmekymppisen kehoni vauvaan vanhemmuuden sijasta muuttumalla itse taaperoksi, joka valmistaa nautinnolla itselleen maitoa ja isot vaipat.

 

“Taide on liian vakava asia jätettäväksi taiteilijoille jotka eivät enää uskalla tehdä virheitä”

 

MSL (Antti Jussila ja Jari Kallio): MSL on aiemmissa teoksissa käsitellyt mm. kehon ja mielen muutoksia sekä näihin liittyviä mahdollisia pelkoja ja epävarmuutta. Miehen raskaus ja odotusaika oli erityisesti kohteena videossamme Hybrid Children (2016). Vauva.fi -näyttelyyn toteutettu performanssi käsitteli vauvaa, vaikka se esityksessä piirtyi monille varmaan häilyvästi. Meille performanssia tehdessä vauva oli alue, johon liittyi monenlaisia jo edellä mainittuja henkilökohtaiseen elämään kietoutuneita ideologisia ja poliittisia arvorakennelmia. Vauvan idea ohjailee ajattelua, poliittista päätöksentekoa ja jokapäiväistä käyttäytymistä. Se vaikuttaa kaikkeen. Annoimme ideatasolla toimivan vauva-loisen ohjailla tekoprosessia. Päädyimme mm. rakentamaan pahvilaatikoista majan, joka toimi esityksen eräänlaisena alku- ja loppupisteenä, luoden jollain tapaa päättymättömän toiston. Hahmojen käyttäytyminen oli enemmän aistien varaista, liikehdintä kulki mekaanisesta toistosta hapuilevaan opetteluun ja oman ympäristön tunnusteluun. Tila hahmottui siellä olevien toimijoiden mukaan, kuten vastasyntynyt hahmottaa tilaa: ei etäisyyksien perusteella, vaan keitä ja mitä tilassa on.

 

Mikä merkitys kirjoitetulla kielellä näyttelytekstin lisäksi oli näyttelyssä/teoksissanne?

Jaakko: Tekstiä ja improvisoitua puhetta käytettiin paljon Fruits of the Loom -videossa, jonka tein yhdessä MSL:n kanssa. Olen kiinnostunut tekstistä erityisesti tiettyyn puhujaan, tilanteeseen tai materiaaliin kytkeytyneenä. Videoon tekstiä tuotettiin kuvausten lomassa, editoidessa, materiaalia katsoessa ja sen päälle improvisoiden kommentoimalla. Toisaalta osa tekstistä kävi läpi lukuisia editointikierroksia.
Näyttelyyn tuli hyvin pienellä merkittynä teksti MSL:n edellisestä Titanik-näyttelystä vuosikymmenen takaa, jossa se oli seinäkirjoituksena: TAIDE ON LIIAN VAKAVA ASIA JÄTETTÄVÄKSI TAITEILIJOILLE JOTKA EIVÄT ENÄÄ USKALLA TEHDÄ VIRHEITÄ. Tuntuu, että lause olisi voinut olla isommassakin roolissa tässäkin näyttelyssä. Pidän ajatuksesta siitä, että tietyt lauseet palaisivat samoille paikoille vuosikymmenen välein vainoamaan lukijoitaan, vaatimaan jotakin.

Anni: Kirjoitin videota varten tekstin, jossa käytin riimittelyä synnyttämään sanoja ja kerrontaa oman itsensä vauvana olemisesta ja maidontuotannosta. Videon tekeminen oli leikki, jonka aineksina olivat oma kehoni, äidinkieleni ja kamera sekä muitakin elementtejä, kuten kaura ja asuntooni paistava katulampun loiste. Teksti kääntyy videolla myös englanninkieliseen tekstitykseen, nenää kaivavasta sielunpaimenesta tulee ‘nose-picking sky pilot’. Käännösten tekeminen on mielestäni yksi hauskimmista tehtävistä videonteossa, kun saa askarrella kahden itselle läheisen kielen kanssa ja havainnoida niiden tapaa hahmottaa olemassaoloa ja maailmaa.

 

Kuva MSL:n vauva.fi -näyttelyn osana toteuttamasta performanssista.

 

MSL (Antti Jussila ja Jari Kallio): MSL:n omassa työskentelyssä kirjoitetulla kielellä on ollut melko vähäinen merkitys. Saattaa jopa olla ettemme ole koskaan käyttäneet kirjoitettua kieltä esityksen osana. Toimimme usein eleiden, ääntelyn ja liikeratojen alueilla.

 

Mistä idea ohjelman käyttöön tuli, ja miten päädyitte tähän variaatioon? Onko jotain muuta, mitä haluaisitte kertoa tekstin taustaksi?

Jaakko: Päätös cut-up -sovelluksen käytöstä syntyi kiireestä. Olimme kirjoittaneet kolme erillistä tekstiä Titanik-julkaisua varten, mutta emme olleet tehneet päätöstä näyttelyn varsinaisesta tiedotustekstistä. Jokainen kolmesta tekstistä oli eri kirjoittajan (minä, Jari ja Anni kirjoitimme jokainen yhden), ja jokaisessa oli omat tärkeät aspektinsa.
Päätin kokeilla tekstien, sekä niiden englanninkielisten käännösten, syöttämistä Paul Watsonin koodaamaan Lazarus Corporation Text Mixing Desk v2.0 – tekstimanipulaattoriin, koska halusin siirtää päätösvallan keskinäisestä neuvottelustamme hallitun sattuman alueelle. Olen ollut eri tekemiseni vaiheissa kiinnostunut satunnaisoperaatioista, tekstien silppuamisesta, kollaaseista, päällekirjoittamisesta, kaaoksesta, ja ehkä myös siitä suhteesta, minkä nämä menetelmät luovat käsillä olevan hetken ja erilaisten modernismien välille. Tekstin pilkkomisessa koodin avulla on samaan aikaan jotain 90-luvun mediataiteellista, ja myös 20-luvun auringossa kellastunutta sanomalehteä. Jostain syystä runnottu ja hajanainen kieli tuntuu temaattisesti sopivalta myös vauva-aiheeseen.

 

“Minua viehätti ohjelman käytössä erikseen kirjoitettujen lyhyiden tekstien yhteen sekoittaminen, jonka myötä yksilöistä tuli kollektiivinen toimija.”

 

Anni: Minullekin on tärkeää antaa sattumalle ja hallitsemattomuudelle tilaa taiteessa. Olen myös kiinnostunut yhdistämään omia tuotoksiani toisten synnyttämiin materiaaleihin. On ihanaa antaa niiden sulaa toisiin, joihin luottaa. Koneiden kanssa tehdyt tekstit sisältävät parhaimmillaan tosi tuoreelta tuntuvaa, naurattavaa kieltä, kuten pienten lasten puhe. Kirjoitin jokin aika sitten toiseen videoteokseeni tekstin tekoälyä hyödyntävän chatbotin kanssa ja silloinkin ajattelin, että tilanteessa oli jotain samaa kuin lapsena tai lasten kanssa käymissäni keskusteluissa.
Latasin tekstiin omasta todellisuudestani keräiltyjä lauseita, jotka liittyvät lisääntymiseen tai lisääntymättömyyteen. Yksi asioista johon tarvitsen taidetta on se, että se saa minut ryhtymään tällaiseen keräilyyn ja tilanteiden tallentamiseen tietynmuotoisena. Silloin niitä voi tarkastella ja fiktioida eri tavoin kuin niiden uiskennellessa omassa mielessä tai muistissa – ja jakaa muiden kanssa.

MSL (Jari): Käsittelin omassa tekstissäni miehelle tehtävää vasektomiaa, testosteronin vähentymistä ja sen merkitystä hedelmällisyyteen, sekä lisääntymistä noin yleisesti, varsinkin alempiin tuloluokkiin kohdistuvan vallankäytön näkökulmasta.
Minua viehätti ohjelman käytössä erikseen kirjoitettujen lyhyiden tekstien yhteen sekoittaminen, jonka myötä yksilöistä tuli kollektiivinen toimija. Vauva.fi -näyttelyä varten jokainen meistä työskenteli toisistaan erillään toteuttanen näyttelyyn teoksia, jotka sitten odottamattomalla tavalla sulautuivat itse tilaan sekä toisiin teoksiin. Teokset yhdessä muodostavat uuden kollektiivisen toimijan, joka keskustelee ulospäin tavalla, jota ei voi aina ennakoida tai hallita. Hallitsemattomuus, sattuma ja mielen muut hämärät nurkat kiinnostavat taiteessa.