Nokturnon vuoden neljännessä numerossa muun muassa videorunoutta kolmelta runoilijalta, löydettyä runoutta suoraan kadulta sekä anagrammeja ja aseemista runoutta. Jim Andrews on luonut visuaalisen runouden työkalun, Aleph Null, joka mahdollistaa kuvien ja tekstin muokkaamisen kokonaan uusiksi visuaalisen runouden teoksiksi. Andrews on laajentanut tapoja, joilla muiden runoilijoiden runoutta voidaan nähdä ja mukana on monia Nokturnon aiemmalta kaudelta […]

  Kesäkuun numero esittelee laajan kattauksen runouden ja äänitaiteen yhteensulautumia sekä visuaalista, käsitteellistä ja videorunoutta. Myös haku syksyn digitaaliseen residenssiin aukeaa! Luonto tulee lähelle ja lipuu kauas tässä Nokturnon numerossa. Skotlantilaisen Michael O’Brienin runossa puistossa käyskentelevä runoilija kohtaa kasveja, mutta nykyisessä teknologisessa ympäristössä havaitseminenkaan ei ole sitä mitä ennen. Three plants yhdistää löydettyä runoutta käsitteelliseen […]

Nokturnon vuoden 2018 toisessa numerossa tarjolla on videoteoksia, uusi essee yhä täydentyvään Kytöhonka-sarjaan sekä käsitteellisyyttä monessa muodossa. Myös digitaaliset residenssin ovet ovat taas avautuneet! Tuomas Timosen asetelmia_makulointi on helmikuusta asti Instagramissa elänyt poikkitaiteellinen runoprojekti, jossa Timosen Asetelmia-runokokoelman myymättä jääneet kappaleet syntyvät uudelleen kuvina. Kuvat syntyvät erilaisin menetelmällisin keinoin yksin ja yhteistyössä muiden taiteilijoiden kanssa. Tässä […]

Helmikuun numero tarjoaa hengästyttävän määrän uutta kiinnostavaa runoutta, josta riittää luettavaa ja katsottavaa vielä pitkin kevättä. Poikkeuksellisesti Nokturno jalkautuu myös fyysiseen maailmaan, tämän numeron julkistajaisia juhlitaan yhdessä ntamo-kustantamon kanssa 22.2. Helsingissä. Tässä numerossa luvassa on videotaidetta, käsitteellistä ja monitaiteista runoutta, gif-runoja, ekfrasista, unohtamatta Arto Kytöhonka-sarjaa, joka jatkuu vielä kolmen esseen verran. Leevi Lehdon uusin aluevaltaus […]

Nokturnon vuoden 2017 viimeinen numero tarjoilee poikkitaiteellisia teoksia ja esittelee suomalaisen konerunouden historiaa. Suomalaisen digitaalisen runouden pioneerin Arto Kytöhongan tuotantoa käsittelevässä esseesarjassa julkaistaan tällä kertaa Teemu Ikosen kirjoittama Kytöhongan runogeneraattoreita käsittelevä teksti. Sitä täydentää Heikki Sauren essee ”Missä on ´mikä tahansa´-näppäin?”, käytännönläheinen katsaus Kytöhongan ja Kari Seitsosen yhteistyöhön ja generaattorien vastaanottoon 1990-luvun vaihteessa. Ikosen ansiokas […]