Digitaalisten kuvarunojeni taustalla on aina teksti, tässä tapauksessa sen toisteisuus. Kivet, risut ja oksat ovat poluillamme tavallisia vastaantulijoita, mutta myös erilaiset mietinnöt liukuvat eteemme kuin nousevat merenpinnat ja historialliset jääkaudet. Uutisvirrat toistuvat ja tulevaisuus kertaa ihmiskunnan historiaa. Kuka ottaa mukaansa ihmisen, meidät?

Behind my digital visual poems is always a text, in this case a repetitive one. Rocks and sticks on our paths are common bypassers, but different thoughts come to us more like waves or historical ice ages. News streams repeat themselves and the future repeats the history of human kind. Who will take with them the human, us?