Digital and experimental poetry
Valikoima löydettyjä runoja.
Julkaistu Nokturnossa 2008 | Published in Nokturno 2008
Teksti: Leevi Lehto, “Leikattu kitara”, kokoelmasta Ihan toinen iankaikkisuus (Otava 1991).
Sävellys ja sovitus: Leevi Lehto, 2010.
Laulu, piano, akustinen kitara, basso ja rummut (digitaalisia): Leevi Lehto.
Tallennettu Helsingissä 11. maaliskuuta 2010.
Julkaistu Nokturnossa 2010 | Published in Nokturno 2010
Leikattu kitara
Ravintolan pöydälle kumottujen pinnatuolien rukoushetki jalat taivaita päin, talon kokoinen kynä joka unen kaupungissa kirjoittaa verkkokalvolleni, rako kuun reisien välissä, keskiyön hiertävä kenkä, sanojen maksaläikät, elinkautiset säkeet. Ajatusten kynsiliha. Muistin hiukset. Ikkunan puukonisku, unen lyhyt historia, ajan hammasmätä ja välttämättömyyden baaritiski, kuoleman asiakasalennus, leikattu kitara ja valon silmäripset ja kuoleman asiakasalennus, leikattu kitara ja valon silmäripset
Piia Susiluodon runokokoelma Liljalla varpusen vatsa (Kolera, 2015) ilmaiseksi ladattavana pdf-tiedostona.
Julkaistu Nokturnossa 2016 | Published in Nokturno 2016
Kasvion visuaaliset runot ovat syntyneet rakkaudesta kasveihin ja kasvioihin. Jokainen runo kuvaa jotain ominaisuutta kasvista tai kasviosta.
Runot ovat osa laajempaa kokonaisuutta.
Julkaistu Nokturnossa 2016 | Published in Nokturno 2016
Kasvin nimen kirjaimet visuaalisten ominaisuuksien mukaan ryhmiteltynä siten, että ne
muodostavat valkovuokon.
T-kirjain ilmentää kielon myrkyllisyyttä.
Piharatamon lajikuvaus ja lääkinnälliset ominaisuudet armeniaksi käännettynä Google-kääntäjän
avulla. Tarkoituksena kuvastaa sekä armenian kielen kirjainten kauneutta sekä käännöskoneen
tuottaman tekstin ominaisuuksia.
Siankärsämön varsia on käytetty ennustamiseen kiinalaisessa IChing menetelmässä.
Peltokortetta käytetään kasvilääkinnässä mm. sen sisältämän piin vuoksi.
Nokkosen varresta saa hienoa, silkkimäistä kuitua, jota on ennen käytetty langan valmistamiseen. Esihistorialliselta ajalta peräisin olevalla kinnasneulatekniikalla esivanhempamme ovat neuloneet asusteita saatavilla olleista langoista.
Hansenin koodi on kansainvälisesti käytössä oleva tapa ilmaista käytetyt pistot. Tässä nokkosessa varren pistona on suomalainen pistotyyppi eli UUOO/UUOOO sekä kirjonnassa käytetty, kenoviivaa muistuttava laakapisto.
Poppelien sukuun kuuluva, runsaasti vesova ja vihattu haapa kantaa suomalaisessa sanonnassa pelkurin leimaa. Monessa kansanuskossa haapa on sitä vastoin pyhä puu ja sitä kunnioitetaan. Esimerkiksi Lakota-intiaanien keskuudessa Amerikanmustapoppeli (Populus deltoides) on olennainen osa Aurinkotanssi-seremoniaa. Mahdollisesti kristinuskon vaikutuksesta meidänkin käsityksemme puusta on muuttunut negatiiviseksi.
Kirjoittajan sato muodostuu aakkosista.
Kasvion tunnistusoppien perusteella voi myös määritellä kirjaimia ja asentoja.
Lajimäärittelyssä käytettävät termit ovat kaikessa ihmeellisyydessään kuvaavia ja
tarkkoja. Kolmannella sivulla joukossa on myös itse keksittyjä sanoja.
Siemeniä on monenlaisia – kuten myös välimerkkejä. Ilman niitä monen puutarhurin tai kirjoittajan sato jäisi vajaaksi.
Valikoima aseemisia teoksia Ilkka-Juhani Takalo-Eskolan sarjasta Adae (1964-). Valikoinut yhteistyössä Takalo-Eskolan kanssa Heikki Saure.
Ilkka-Juhani Takalo-Eskola (s. 1937) on kutsunut Adae-sarjaansa käsialarunoudeksi. Sarja on aseemista kirjoitusta ajalta, ennen kuin aseeminen-sanaa alettiin Suomessa käyttää. Adae sai alkunsa luonnonilmiöstä vuonna 1964 Lohjalla Karnaisten korvessa. Takalo-Eskola inspiroitui auringon pikakirjoituksesta lammen väreilyssä.
Julkaistu Nokturnossa 2016 | Published in Nokturno 2016
