Kellon lyödessä

“sydänyö on tummat verkkarit / sä näytät mulle kieltä, mut mä en ymmärrä puheesta mitään, sönkkäät”

sana on aika, kaiken tappamista

 Tääl, vähä väliä käy sääliks, sä sähläät
yö lyö ypöyksin kynää pöytään sun nyrkit
hähää
täh?vähänkö                     käsitätsä tätä väliä?
sydänyö on tummat verkkarit
sä näytät mulle kieltä, mut mä en ymmärrä puheesta mitään, sönkkäät
                            ä-l-ä käytä väärin mun käsityksiä, tyrmää m-u-n totuuksia
ne totuudet on omenalohkoja, mä omistan uudet kengät,
omistani anna

naida kaikessa rauhassa,  sahaa mut poikki
tee puutyöt, lämmitä kattila, siinä vesi kiehuu kuutioina
kun lisää porkkanat ja suurustaa kaikkia valheita
älä selitä
kalliojärkäleitä joissa on sun sotamaalaukset, viirut, silmien alla
v iimeaikaisten linnunratojen nukkumattomuus, ikiaika ja -routa

sä kuorsaat ja kääntyilet unissas kuin poliitikot, puhut julkisuudessa
yksityisasioita, kotona työstä mikä ei kiinnosta mua
sä et kiinnosta mua         käsitä tätä vielä
käänny ympäri ja pidä ittes kurissa, älä koske
mun puolen sänky on pankkiholvi

riemukaaret ja muu staff: ne sä omistat, tietty
sä omistat
sä omistat
omistatsä? nää säännöt ei oo ketään varten vaan sua varten

no älä sit jankkaa.