Nokturnon vuoden viimeinen numero tarjoaa runsaasti videomuotoista runoutta sekä äänirunoutta ja menetelmällisiä teoksia. Monet teoksista liittyvät luontoon, monesta on nähty tai olisi nähty toisenlainen versio live-tapahtumassa. Mukana on myös laaja ohjelmoitu teoskokonaisuus ja sananen alkoholista joulun alla.

Nokturnossa digitaalisen residenssin runoilijana vuonna 2018 debytoinut Olli Aarni on luonut uuden äänirunoteoksen Pisarassa. Teoksesta on aiemmin kuultu toinen versio, Pisarapuro, Helsingissä Runokuu-festivaalilla 2020. Teoksen ääniraita on nauhoitettu Vantaalla, Helsingissä, Joutsassa, Oulussa ja Reykjavikissa. Aarni on kansainvälisestikin tunnettu äänitaiteilija, jonka teoksessa vesielementtien äänellinen monimuotoisuus lumoaa kuuntelijan. Aarnin kirjoittama ja itse lukema runous on tarkkanäköistä havainnointia ja ajattelua luonnon äärellä.

Englantilaisen John Capin meri ja uni aiheinen kolmen runon sarja hyödyntää tekstisymboleja tilallisten kuvien luomisessa. Yksinkertainen, konkreettisen runouden traditiosta ammentava teossarja heittää lukijan sisäiseen maisemaan, jossa havaitsijan ja havaittujen kohteiden suhteet ovat selkeitä. On meri, meren katsoja, unet tai unelmat merellä. Kaikella on paikkansa, mitä ikinä tuo kaikki pitääkään sisällään.

Aiemmin esimerkksi Nokturnon tanssin ja runouden erikoisnumerossa mukana ollut Hanna-Mari Ojala on jatkanut työskentelyä videotaiteen ja runouden välimaastossa. Elämänpuu viittaa monissa uskonnoissa tunnettuun myyttiin kuolemattomuuden, terveyden tai nuoruuden tarjoavasta puusta. Ojala lähestyy sanaa kuitenkin luonnon ja ihmisen yhteisen piirteen, ajassa olemisen näkökulmasta. Videon puu kuhisee elämää eri vuosikymmeniltä, vanhempien ja nuorempien sukupolvien äänet sekoittuvat ja monenlaiset tilanteet toistuvat ja varioituvat. Ojalan elämänpuu onkin ymmärrystä ja onnellisuutta tarjoava versio elämänpuu-myytistä. Teoksen ääniraita on koostettu kotivideoiden ääninauhoista ja teos on kokonaisuudessaan Ojalan käsialaa.

Tämän numeron laajin teos on kirjailija, runoilija ja monimediaisen taiteen tekijä  Taneli Viljasen tekstiä, kuvaa ja ääntä yhdistävä Jäljet, kuin jonkin uuden silmän äkillinen avautuminen: jokainen mahdollisuus on mahdollisuus menettää. Teos on kolmas osa teossarjassa, toisen aiemmin Nokturnossa julkaistun osan löydät täältä. Teos kuljettaa lukijaa edestakaisin ajassa ja varsinaisesta kertomuksesta on jäljellä vain jälkiä. Sen pohjana on Viljasen versio Markku Eskelisen aiemmin Lähes tunnistamaton mahdollisuus menettää -teokseen laatimasta proseduurista, jonka on toteuttanut tähän teokseen Teemu Tuovinen. Viljaselta ilmestyi myös aiemmin tänä syksynä esseeteos Varjoja, usvaa.

Milka Luhtaniemen videoteos Yhden suhde yhteen sai ensi-iltansa marraskuussa Turussa järjestetyllä vuosittaisella Runoviikko-festivaalilla. Teos rakentuu poiston ja lisäämisen varaan, se liikuttelee ensin yhtenäisenä näyttäytyvää runoa uusiksi yhdistelmiksi ja näyttää moninaisuuden maailman, joka sanojen kanssa työskentelyyn sisältyy. Luhtaniemi on Nokturnon lukijoille tuttu esimerkiksi viime vuonna julkaistusta äänitaidetta ja runoutta yhdistävästä Neljä koetusta pysyä -teoksesta.

Korona-aika uudelleenmerkityksellistää ennen tavallisina ja arkisina pidettyjä asioita. Kuka meistä ei olisi ennen koronaa tehtyä elokuvaa tai tv-sarjaa katsellessaan vaistomaisesti ihmetellyt, miten ihmiset ovatkin nin lähellä toisiaan. Lontoossa asuva Oliver Cable tarjoaa välähdyksen elämästä ennen pandemiaa: words picked from the noise of a crowd muodostuu sanamukaisesti yleisön puheesta ennen viimeistä konserttia, jonka Cable näki ennen korona-ajan alkua. Cablen teos on myös esimerkki siitä, miten taideteoksen kantamat merkitykset voivat muuttua lyhyessäkin ajassa.

Suomalainen joulu tunnetaan myös synkistä sävyistään. Joulu ei ole tavallisissakaan olosuhteissa kaikille ilon ja yhteenkokoontumisen aikaa vaan siihen voivat kuulua yksinäisyys ja alkoholin liikakäyttö. Vielä tavallista moninaisempia tuntemuksia aiheuttavana korona-aikana tuntemuksia sanoittaa Parsitut miehet -kokoonpanon jo toukokuussa julkaistu runomusiikkikappale [juopon] ikävä. Sanoittaja ja lausuja Sema Hokkanen on poiminut sanoituksen rivit eri lähteistä, ne yhdistyvät teoksessa dramaattiseen musiikkiin ja delirium tremensin sävyihin kurkottavaan videoon. Teos on hyvä muistutus siitä, että vaikeita aikoja ei ainakaan päihteiden liikakäytöllä selvitetä.

Tämän numeron päättää PoetryFotogenic Team -ryhmän videoruno Loitsu/Spell, joka nimensä mukaisesti loitsii pois koronaa. Ryhmän kuuluvat runoilija, kirjailija ja pedagogi Riika Helle-Kotka sekä valokuvaaja ja videotaiteilija Sanna Telkki-Kova. He pyörittävät myös Facebookissa videorunouteen keskittynyttä Runokino-sivua.

Nokturno vetäytyy aivan pian joulutauolle, sitä ennen julkaistaan vielä Kyle Bootenin digitaalisessa residenssissä syntynyt teos To Pray Without Ceasing. Residenssin aikaisia päiväkirjamerkintöjä pääset lukemaan täältä. Vuoden alussa avautuu taas haku ensi vuoden residenssiin.

Seuraavassa Juha Raution tuottamassa podcast-sarjan jaksossa on vieraana Taneli Viljanen. Pysy kuulolla!

Kiitos kuluneesta vuodesta sadoille lukijoillemme ja inspiroiville runoilijoille ja taiteilijoille, joiden teoksia olemme julkaisseet vuoden aikana! Koronattomampaa ja parempaa uutta vuotta toivottaen,

Virpi Vairinen, päätoimittaja
ja Nokturnon muu työryhmä: Teemu Tuovinen, Elina Sallinen, Juha Rautio, Lauri Hei

(kuva: Milka Luhtaniemen teoksesta Yhden suhde yhteen)

* Korjattu 17.12.2020 13.01 Milka Luhtaniemen teoksen esitystiedot.