Lähes tunnistamaton mahdollisuus menettää
II

Lukemisen tavat perinpohjaisesti haastava teossarja koostuu neljästä osasta.

Vuonna 2018 julkaistiin Lähes tunnistamaton mahdollisuus menettää, johon ohjelmoitu proseduuri lukee lukijaansa. Lukijan ajankäyttö teoksen äärellä vaikuttaa siihen, mitä hänen luettavakseen valikoituu.

Nyt julkaistava toinen osa on kahdesta itsenäisestä teoksesta koostuva diptyykki, joka sisältää sekä kuunneltavaa että luettavaa materiaalia. Yksi diptyykin osista on saatavilla vain iltaisin (klo 16-24) ja toinen osa vain aamuisin (klo 4-12). Teos tarjoaa maaston, jossa voi liikkua intuitiota, metaforia, ilmansuuntia ja arkkitehtonisia rakenteita seuraten. Käyttäjän valinnoilla on seurauksia, sillä hän ei vain valitse vaan myös tietämättään aiheuttaa muutoksia ajallisesti ja tilallisesti epävakaassa fiktiivisessä maailmassa, jossa aiemmin kuultuun, luettuun ja muistettuun on vaikea palata.

Myöhemmin julkaistavassa kolmannessa osassa kirjoituksen ja äänen lisäksi mukaan tulevat kuvat ja generoivan tekoälyn luomat ristiriitaisuudet.

Neljäs osa käyttää näitä kaikkia medioita totutusta poikkeavilla tavoilla.

Nyt julkaistavan Lähes tunnistamaton mahdollisuus menettää II:n tapahtumat sijoittuvat aikaan ennen ensimmäistä osaa. Järjestyksen ja vastarinnan sisäiset ja keskinäiset jännitteet puhkeavat kukkaan. Teos etäännyttää vallan asetelman Viraston ja Aukion väliseksi kiistaksi. Tunteet seurauksina, syinä, epäselvinä kimppuina ja taisteluina piirtävät esiin kartaston, jossa vallan moniulotteinen problematiikka repii sekä yhteisöjen että yksilöiden kokemusta jatkuvuudesta, turvasta ja hallinnasta. Lähes tunnistamaton mahdollisuus menettää II luotaa tapahtumia ennen kuin Aukion laidan linnasta matkaan lähtenyt henkilö päätyy perustamaan ensimmäisessä osassa kuvaillun eriskummallisen keskuksen.

Tekijäkaksikko on antautunut vuorovaikutteisen, pitkäkestoisen ja monimediaisen kaunokirjallisen luomisen virtaan. Teossarjan toisesa osassa korostuvat muun muassa äänen, tunteen, tunnistamisen ja muistamisen keskinäiset suhteet sekä puheen ja kirjoituksen yhdistämisen mahdollisuudet, jotka eivät olisi toteutuneet ilman säveltäjä Kimmo Kuitusen ponnisteluja. Teosdiptyykissä kaksi kirjoittajaa puhuu vähintään 23 synteettisellä äänellä eikä ole itsestään selvää keiden ne ovat näkyvän kielen luomissa ajoissa, paikoissa ja tilanteissa. Kirjoitus ja puhe kietoutuvat yhteen, täydentävät, horjuttavat, jäljittelevät ja kannattelevat toisiaan samalla kun paljastavat ja peittävät jälkiään. Tilapäisiä tasapaino- ja tunnetiloja saattavat yhdistää seitsemänvuotisen kirjoitusprosessin kuluessa yhä ajankohtaisemmiksi käyneet kysymykset siitä kuka puhuu äänelläsi, kuka käyttää ääntäsi ja millainen on luotettava ääni.