»Lumoavaa liikettä

Henna Lasorla:
tule!

älä riehu, älä itke, älä huuda!                         älä rakastu, älä naura!     älä lennä!                              älä kompastu, älä tule hulluksi,          äläkä tanssi!

älä ole lapsellinen!                                                            ole oma itsesi.

tule!

Liikennevaloissa vihreä mies juoksee – punainen seisahtuu. Korkokengät, punatut huulet, verryttelyhousut, salkku, tennarit, farkut, korvarenkaat, viikset, minihame, leopardikuvio, kauhtunut t-paita, suorat housut, käsilaukku, lakatut kynnet, silmät, siniset, vihreät, ruskeat, väsyneet, nahkatakki, reppu, olalla sateenvarjo.

Hedelmiä kaupan, kaupan ovi käy, käyvät ostamassa
Rusinoita                Omenoita
                                    Sitruunoita                 Kukkakaalia
   Sipuleita                  Persikoita                  Perunoita
Tomaatteja
        Porkkanoita                    Mansikoita
                  Banaaneja                            Appelsiineja

t u p a k k a a  k a h v i a  s i l m ä t  k i i n n i. i s t u m m e  v a i t i puistossa vihreää ruoho, kukat keltaiset punaiset, purppuraa oranssia valkeaa. mehiläinen surraa apilasta kurjenkelloon. hiekka rahisee jalkojen alla. taskussa helähtävät kotiavaimet.

missä olet, hiljaisuus?

ompelen ompelet ompelee, ompelemme. sidomme, kudomme, kehräämme, kerimme kerälle pihan lapset, varpuset, pallot, koirankakan, jalavat ja lehmukset ja juolavehnän ja kangasta niistä, kudomme kaljapulloista, lätäköistä, ohikulkevista miehistä, hissikuiluista ja jätteistä unelmia, tulevaisuutta, seinäkirjoituksia, ohutta harsoa – paljetein koristettua – kultaista – ripustamme ikkunaan.

v   e  r h   o  t    a u r i n k o  kädessäsi ämpäri pensseli taulu kangas sivellin, polvillani tietokone, kirja, lasi, puistonpenkki allamme. aurinko paistaa verhojen läpi, paistaa iholle, lämmittää. naapurissa nainen l  a  u  l a a a a a a a a a a a a, kitara soi. minä kuuntelen.

Museoita, saleja, rinkkoja, laukkuja. Muistoja. Seinien sisälle kätketty aarteita, kerätty eilinen, suunniteltu tulevaisuus. Huoneissa värit menevät sekaisin. Ajatukset eksyvät, kysyvät tietä, istuvat tuoleilla, nojaavat toisiinsa, löytävät takaisin teille, poluille, raiteille. Tallessa se, mitä ei voi heittää pois.

AutojaMeluaRRRRRRäminääPakokaasuja, busseja, rämiä, autoja. Reikiä asfaltissa, ihmisiä kuin kiviä kylätiellä. Ihanaa. tässä kohtaavat tuhannet elämät. kengät huulet verkkarit polkupyörät pelot tupakat varjot erheet enkelit suudelmat petokset yöt mustat kyyneleet poninhännät kielet ihmisen viulun murheen. etsin sinua, mihin olet mennyt

päivä tulinen. ilta Hiostava.
kotiinpaluu myöhään. sähköä ilmassa. pimenee.
taivaalla pilvet tummat harmaat, peittävät tähdet
Tuulenpuuska tuo jyrinän. kuminan. horisontissa kasvaa raivo.
pisara toinen kolmas.
pimeässä huoneessa katson kuinka vesi vyöryy pitkin putkia talon seiniä
levottomuus valuu viemäriin
salamat lyövät, kokoavat voimansa, räjähtävät ilmoille, vavisuttavat kaupunkia.
halkaisevat ihmisen kahtia.
kuinka iloitsenkaan kun näen sydämeni.

hiljenee. aamuyössä syvällä unessa. asuu hiljaisuus.

ei pidä riehua, on varottava itkemästä, asiansa voi sanoa huutamattakin. miksi rakastua ja nauraa? ei ihmislapsi osaa lentää, osaisipa edes olla kompastumatta omiin jalkoihinsa. hulluja kaikki tuijottavat ja jos uskaltautuu tanssimaan, katsotaan kieroon, tuo hypähtely on lapsellista. on opeteltava käyttäytymään, jotta tietää kuka on ja miten ollaan.